Näöntarkastuksen testit – mitä eri testeillä testataan?

Piilolinssit, aurinko- ja silmälasit kaikki saman katon alta

Nopea toimitus: 95% tilauksista lähetetään 24 tunnin sisällä.

Näöntarkastuksessa käydessään asiakkaat saattavat miettiä mitä asiaa eri testeillä oikein tutkitaan.

Välillä osaa asiakkaista hämmentää se, että aina näöntarkastuksessa ei tehdä kaikkia samoja testejä kuin aikaisemmin on tehty. Pahimmillaan tämä voi aiheuttaa semmoisen tunteen, että näöntarkastus ei olisi tehty yhtä hyvin kuin aikaisemmin.

Saman asian tutkimiseen on kuitenkin olemassa erilaisia testejä. Aina näöntarkastuksessa ei välttämättä käytetä samoja testejä. Tämä ei kerro kuitenkaan tutkimuksen laadusta mitään.

Suurimmaksi osaksi se mitä testiä optikko käyttää, riippuu optikon omista mieltymyksistä. Osaksi valitut testit riippuvat myös toki asiakkaasta. Esimerkiksi lapsille voidaan käyttää erilaisia testejä kuin aikuisille.

Näöntarkastus saattaa myös edetä eri järjestyksessä eri tutkimuskerroilla.

Osa testeistä tehdään molemmat silmät auki ja osa niin, että tutkitaan oikea ja vasen silmä erikseen.

Tähän kirjoitukseen olen koonnut erilaisia näöntarkastuksessa käytettäviä testejä. Kerron jokaisesta testistä yleisellä tasolla mitä testillä tutkitaan.

Kaikkia erilaisia testejä kirjoitus ei sisällä, mutta mielestäni tässä pitäisi olla yleisimmät testit.

Kynätestit

Kynätesteissä asiakasta pyydetään tarkentamaan katse kynänpäähän joka on joko paikallaan tai jota liikutetaan erilaisten kuvioiden mukaan tai kynää tuodaan lähemmäs silmää.

Näillä testeillä arvioidaan esimerkiksi silmien liikeratoja, silmien kykyä kääntyä sisäänpäin sekä karsastuksia.

Lampputestit

Niin sanotun kynälampun avulla tutkitaan silmän valoreaktiot. Tällä tavalla nähdään toimivatko aivojen näköradat oikein molemmissa silmissä.

Lisäksi niin sanotulla skiaskoopilla voidaan tutkia silmän taittovoiman määrää silmästä nähtävien valoheijasteiden perusteella.

Oftalmoskoopilla voidaan tutkia silmänpohjaa.

Hajataitteisuuden määritykseen käytettävät testit

Hajataitteisuuden määrää ja suuntaa voidaan määrittää niin sanotun kellokuviotestin tai ristisylinterilinssin avulla.

Osa optikoista käyttäjä määrityksessä molempia testejä ja osa vain toista.

Kellokuviotestissä asiakkaalle näytetään kellotaulua muistuttava taulu. Taulussa on numeroiden lisäksi katkoviivat, jotka kulkevat vastakkaisiin numeroihin eli esimerkiksi välillä 6-12 tai 3-9 jne. Asiakkaan pitää havannoida testissä näkeekö hän jonkun suunnan viivat toisia tummempina. Jos asiakkaalla on hajataiton korjauksen tarvetta, näkyy jokin suunta tummempana jopa siten, että viiva näyttää yhtenäiseltä viivalta katkoviivan sijaan.

Hajataiton korjauksella kaikki viivat tulisi saada yhtä tarkoiksi katkoviivoiksi.

Ristisylinterilinssi on hajataiton tutkimiseen tarkoitettu linssi, jota käännetään asiakkaan silmän edessä kahteen eri asentoon. Tällöin näkövaikutelma on erilainen. Tällä tavalla hajataittoa tutkittaessa asiakas katsoo pienistä palloista koostuvaa kuviota, kirjainta tai numeroa, joista annetaan kaksi vaihtoehtoa ristisylinterilinssin avulla. Asiakkaan pitää kertoa kummalla vaihtoehdolla katsottava kuvio näkyy tarkemmin. Vastauksen perusteella optikko tietää lisätäänkö vai vähennetäänkö korjauksen määrää tai muutetaanko akselin suuntaa.

Ristisylinterilinssin avulla määritetään hajataitteisuuden määrä ja suunta. Välillä asiakkaasta saattaa tuntua siltä, että hänen vastauksissa ykköset ja kakkoset vaihtelevat ilman mitään logiikkaa. Optikon silmin vastukset ovat kuitenkin yleensä ihan loogisia.

Silloin kun voimakkuus alkaa olla kohdallaan, voi asiakkaan olla todella hankala huomata eroja kahden vaihtoehdon välillä. Tällöin oikea vastaus on että vaihtoehdot ovat yhtä hyviä.

Puna-vihertesti

Puna-vihertestissä on punaisella ja vihreällä väripohjalla samat kirjaimet tai numerot ja tutkittavan pitäisi havannoida näkeekö hän merkit jommaltakummalta puolelta terävämmin. Sen perusteella kumpi väripohja näkyy paremmin, optikko tietää pitääkö voimakkuutta lisätä vai vähentää.

Varsinkin lapsilla, nuorilla sekä aikuisilla, joilla silmässä on paljon omaa mukautumiskykyä jäljellä, antaa testi helposti virheellistä tulosta. Tällaiset tutkittavat kertovat yleensä aina näkevänsä punaiselta pohjalta paremmin, vaikka voimakkuutta kuinka säädettäisiin. Silloin voimakkuuden oikeellisuus on varmistettava vielä jollakin toisella tavalla.

Testi toimii myös silloin kun asiakkaalla on värien näkemisessä ongelmaa kuten esimerkiksi puna-vihersokeus.

Tämänkin testin kohdalla osa asiakkaista kokee erojen havaitsemisen hankalana. Kannattaa muistaa, että kirjaimet tai numerot voivat erottua myös molemmilta väripohjilta yhtä hyvin.

Tasapainotustestit

Tasapainotustesteillä tasapainotetaan voimakkuus, joka on saavutettu yksi silmä kerrallaan tutkiessa, tilanteeseen jossa katsotaan molemmilla silmillä yhtä aikaa.

Näissä testeissä asiakas katsoo kuviota molemmilla silmillä yhtä aikaa, mutta oikealla ja vasemmalla silmällä on omat kuvansa.

Testit saadaan aikaan polarisoivilla linsseillä. Tutkimuksen aikana asiakkaan silmien edessä on polarisoivat linssit, jotka estävät oikeaa silmää näkemästä vasemmalle silmälle tarkoitetut merkit ja päinvastoin.

Nämä kuvat säädetään tarvittaessa voimakkuutta muuttamalla mahdollisimman samanlaisiksi. Aina kuvia ei saada samanlaisiksi, mikä on sekin ihan normaalia.

Silloin jos henkilön näköjärjestelmä ei toimi normaalisti, voi käydä niin että nämä testit eivät toimi kunnolla. Aivot voivat jostain syystä esimerkiksi sulkea pois toisen silmän kohteet. Tällöin asiakas kertoo näkevänsä vain toisen silmän kohteen.

Tasapainotus voidaan tehdä niin sanotuilla polarkentillä, jossa oikealle ja vasemmalle silmälle näkyy omat numero- tai kirjainrivit.

Toinen paljon käytetty testi on bichrome-balance –testi, jossa on neljä vinoneliötä. Kaksi vinoneliöistä on punaisia ja kaksi vihreitä ja niiden sisällä on numero.

Vinoneliöt ovat ikään kuin ristissä eli toiset neliöt ovat pystysuunnassa ja toiset vaakasuunnassa. Asiakas näkee toisella silmällä pystylinjassa olevat punaisen ja vihreän vinoneliön ja toisella vaakalinjassa olevat.

Karsastustestit

Kuten aikaisemmin kerroin, voidaan kynätesteillä todeta karsastusta. Karsastukseen mittaamiseen on myös paljon muita testejä.

Yksi yleisesti käytetty testi on Schoberin risti –testi, joka ei ole välttämättä paras testi. Testissä on punainen risti ja yksi tai kaksi vihreää ympyrää ristin ympärillä. Asiakas katsoo tätä testiä puna-viherlasien takaa. Tässä testissä toinen silmä näkee punaiset ja toinen vihreät merkit. Asiakas kertoo missä kohdassa hän näkee ristin olevan ympyröihin nähden.

Optikko tietää tämän perusteella onko henkilöllä piilokarsastusta ja mihin suuntaan karsastusta on sekä karkeasti myös karsastuksen määrän. Mitä kauemmaksi risti siirtyy ympyrän keskustasta, sen enemmän karsastusta henkilöllä on.

Muita karsastustestejä on esimerkiksi Maddoxin-linssillä ja pienellä valopisteellä toteutettu testi. Tässä testissä asiakas havainnoi ohuen valoviivan paikkaa valopisteeseen nähden.

Kolmas paljon käytettävä testi on Graeffen-menetelmä, jossa testikuvio hajotetaan niin sanotun prismakompensaattorin avulla kahdeksi. Tässä testissä asiakas havainnoi ovatko kuviot samassa linjassa keskenään, päällekkäin tai vierekkäin. Mikäli kuvat eivät ole kohdallaan, säädetään ne oikeaan linjaan prismakorjauksen avulla.

Lähinäön karsastuksia tutkitaan kädessä pidettävällä laitteella, jonka nimi on Maddoxin-siipi. Tässä tutkimuksessa asiakas katsoo pienistä aukoista laitteen pohjalevyssä olevia numeroita ja nuolia ja kertoo mitä numeroa nuoli osoittaa. Tässäkin testissä kuvio on jaettu siten, että oikea silmä näkee tietyt kohteet ja vasen tietyt. Asiakkaan vastauksen perusteella optikko tietää onko henkilöllä karsastusta, mihin suuntaan ja kuinka paljon.

Kuvan sumentaminen epätarkaksi

Välillä tutkittavia mietityttää myös se, että jossain vaiheessa näöntarkastusta kuva saatetaan tarkoituksella sumentaa epätarkaksi. Kyseessä on niin sanottu sumutus. Tällä varmistetaan näöntutkimuksen tuloksen oikeellisuutta eli sitä, että silmän mukautumiskyvyn aktiivinen toiminta ei ole aiheuttanut niin sanottua ylikorjausta miinuslinsseihin tai alikorjausta pluslinsseihin.

Tämän sumulinssin kanssa näön pitääkin mennä sumeaksi. Jos linssin kanssa näkee liian tarkasti, on yleensä voimakkuudessa korjauksen tarvetta.

Tarkastuksessa katsotaan myös numeroita ja kirjaimia

Toki tarkastuksessa luetellaan myös numeroita tai kirjaimia. Nämä eri testit ovat lähinnä apuna, jotta molempiin silmiin löydetään voimakkuus, jolla henkilö näkee mahdollisimman mukavasti ja vaivattomasti.

Tässä listauksessa on yleisimpiä testejä, joita käytetään näöntarkastuksessa. Mikäli listauksesta puuttuu joku testi, jonka käyttötarkoitus mietityttää, kysy ihmeessä asiaa kommentoimalla tätä kirjoitusta. Yritän parhaani mukaan kertoa mitä testillä tutkitaan.

Piilolinssit, aurinko- ja silmälasit kaikki saman katon alta

Nopea toimitus: 95% tilauksista lähetetään 24 tunnin sisällä.

LensWay.fi

Muut kirjoitukset samasta aiheesta

Kysy optisen alan ammattilaisilta

Blogissa kerrotaan näkemiseen liittyvistä asioista ja vastataan lukijoiden kysymyksiin. Tähän mennessä olemme vastanneet noin 1 000 kysymykseen. Kysymyksesi voit lähettää täältä tai kommentoida aiheeseen liittyvää kirjoitusta.


Lähetä kysymys optikolle täältä
Piilolinssioptikko Facebookissa
Piilolinssioptikko Google+:ssa

Kysymykset, vastaukset ja kommentit

  1. Sakari Juvonen says:

    Mitä visus tarkoittaa/tarkoitus optikon testissä vertailu n. 3,5v sitten :
    30.9.2014
    OD:n Des.s =0 visus=0,6-
    OS:n Des.s =180 visus= 0,9+
    tammik. 2011
    OD:n visus 0,6-
    OS:n visus 0,8-
    Odotan vastaustanne sä-postiini, Kiitos.

    • Hei Sakari!

      Visus-arvo eli näöntarkkusarvo kertoo minkä tutkimusrivin olet nähnyt silmälaseillasi tutkimustaulusta.

      Jokaista tutkimusriviä vastaa omaa visus-arvoa. Tutkimustaulusta riippuen isoimman merkin visus-arvo on yleensä 0,05 tai 0,1. Pienimpien merkkien visus-arvo on yleensä 1,5. Joistakin tutkimustauluista voi löytyä vielä pienempiäkin merkkejä.

      Normaalina näkemisenä pidetään näöntarkkuutta 1,0.

      Sinulla on oikeassa silmässä näöntarkkuusarvo 0,6- . Tämä tarkoittaa, että olet nähnyt osittain oikein 0,6 visusrivin. Oikean silmän visus on ollut sama vuonna 2011 ja 2014.

      Vasemman silmän visus on ollut vuonna 2011 0,8- ja nyt se on 0,9+. Vuonna 2011 olet nähnyt osittain tutkimusrivin, jonka visusarvo 0.8. Viimeisellä tutkimuskerralla olet nähnyt vielä pienemmät merkit eli kokonaan tutkimusrivin, jonka näöntarkkuusarvo on 0,9 sekä vielä yksittäisen merkin visusriviltä 1,0.

      Yhteenvetona voidaan sanoa, että oikealla silmällä näkeminen on yhtä tarkkaa kuin 2011 ja vasemmalla silmällä jopa hieman tarkempaa kuin aikaisemmin.