Vuonna 2010 tehtiin lakiin 559/1994 Terveydenhuollon ammattihenkilöistä muutos, jonka perusteella osa terveydenhuollon ammattiryhmistä sai rajoitetun oikeuden määrätä lääkkeitä.
Myös optikot saivat tässä yhteydessä rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden lääkkeille, joita käytetään silmien terveydentilan ja taittovoiman tutkimisen yhteydessä.
Automaattisesti oikeus ei kuitenkaan tullut kaikille optikoille. Määräämisoikeuden saamiseksi optikon on suoritettava hyväksytysti ammattikorkeakoulun järjestämä lisäkoulutus. Alalla tästä koulutuksesta puhutaan yleisesti tippakoulutuksena tai tippakurssina.
Koulutuksen suorittamisen jälkeen optikon on haettava vielä Valvirasta lääkkeenmääräämisoikeutta. Valvira merkitsee lisäkoulutuksen suorittaneiden optikkojen lääkkeenmääräämisoikeuden terveydenhuollon ammattihenkilörekisteri Terhikkiin ja ilmoittaa tiedot apteekkiin.
Lisäkoulutuksia järjestää Metropolia ammattikorkeakoulu ja Oulun ammattikorkeakoulu. Koulutuksen hinta on noin 2500 euroa.
Vuoden 2011 jälkeen optometristikoulutuksen aloittaneet opiskelijat saavat lääkkeenmääräysoikeuden peruskoulutuksen yhteydessä. Heidän ei siis tarvitse suorittaa enää lisäkoulutusta.
Mitä rajattu lääkkeenmääräysoikeus tarkoittaa?
Rajattu lääkkeenmääräämisoikeus tarkoittaa käytännössä sitä, että optikko voi näköä tutkiessaan käyttää asiakkaalle tiettyjä silmiä puuduttavia ja mustuaista laajentavia sekä akkommodaatiota lamauttavia lääkkeitä. Kyseessä on niin sanottu Pro Auctore lääkemääräys, eli optikko määrää työssään tarvitsemme lääkeaineita.
Varsinaisesti optikko ei voi siis määrätä lääkkeitä asiakkaille, joita asiakas sitten käyttäisi itsenäisesti.
Lääkkeenmääräämisoikeus on aina henkilökohtainen oikeus. Tällä tarkoitan sitä, että jos optikkoliikkeessä vain yksi henkilö on käynyt koulutuksen, eivät muut liikkeen optikot saa vastaanottotyössään käyttää tutkimuksissaan lääkeaineita.
Näiden lääkkeiden avulla optikko pystyy seulomaan silmän terveyden tilaa tarkemmin kuin aikaisemmin. Tämä mahdollistaa sen, että optikolla on paremmat valmiudet huomata silmien terveydentilassa tapahtuneet muutokset.
Optikko ei tee edelleenkään diagnoosia silmäsairauksista
Mahdollisesta lisäkoulutuksesta huolimatta optikko ei edelleenkään tee diagnoosia silmäsairauksista.
Optikon epäillessä silmän terveydentilassa tapahtuneiden muutosten olevan merkki silmäsairaudesta tai muusta sairaudesta, ohjataan potilas lisätutkimuksiin silmälääkärille tai yleislääkärille.
Oma koulutus vielä edessä
En osaa sanoa kuinka monta suomalaista optikkoa on suorittanut kyseisen koulutuksen tähän mennessä. Joka tapauksessa koulutuksia on kuitenkin ollut jo useita.
Itse en valitettavasti ole vielä päässyt koulutusta suorittamaan. Tarkoituksena on kuitenkin hankkia tämäkin lisäkoulutus mahdollisimman pian.
Itse koen, että tulevaisuudessa tästä koulutuksesta tulee olemaan apua. Uskon, että optikot tulevat hoitamaan yhä enenevissä määrin ikääntyvän väestön näönseulontaa.
Koulutus on kuitenkin aika lyhyt, eikä sen aikana ole mahdollisuus oppia kaikkea. Uskonkin, että koulutus on tavallaan aloitus uudemmalle ajattelulle ja laajemmille tutkimuksille. Tässäkin asiassa taitaa käydä niin, että tieto lisää positiivisesti tuskaa eli uutta opeteltavaa tulee olemaan paljon koulutuksen jälkeenkin.
