Lähityöskentely, PD-arvot ja hajataitto

Piilolinssit, aurinko- ja silmälasit kaikki saman katon alta

Nopea toimitus: 95% tilauksista lähetetään 24 tunnin sisällä.

Osiossa vastaan lukijoiden lähettämiin näkemiseen liittyviin kysymyksiin.

Tommi kysyi 13.10.2013

Hei,

Kiitos informatiivisten sivujesi ylläpitämisestä. Kerron ensin vähän taustoistani. Olen nyt 22-vuotias ja sain ensimmäiset lasini vuodenvaihteessa 2008-2009 seuraavanlaisella reseptillä:

s: -1.00 c: -0.50 a: 120

s: -0.75 c: -0.25 a: 70

PD: 66

Vuodenvaihteessa 2010-2011 kävin uudelleen näöntarkastuksessa, jolloin kummassakin silmässä olevan hajataiton todettiin hieman lisääntyneen:

s: -1.00 c: -0.75 a: 120 kv: 32.5

s: -0.75 c: -0.50 a: 70 kv: 34.0

Opiskelijana joudun tekemään paljon lähityötä (olemaan tietokoneella). Tähän asti olin pääasiassa lukenut ilman laseja, koska koin niillä lukemisen jokseenkin epämiellyttävänä ja silmäni tuntuivat väsyvän ennen aikojaan. Toisaalta ilmankaan oleminen ei tuntunut optimaaliselta kun koin, että lukiessa joutui asiasisällön ymmärtämisen sijaan käyttämään voimavaroja siihen, että saa luettua kirjaimet oikein. Minulla on jonkin verran kuivasilmäisyyttä ja käytän säännöllisesti kostutustippoja.

Keväällä 2013 kävin sekä optikolla että silmälääkärillä, koska koin lähityöskentelyn usein lähes sietämättömän rankalta säännöllisestä tauotuksesta ja silmäjumpasta huolimatta.

Optikon suorittamasta (ilmaisesta) näöntarkastuksesta en saanut reseptiä, mutta arvot olivat ymmärtääkseni samat kuin edellisessä reseptissä. Yritin optikolta tiedustella, osaisiko hän arvioida, kannattaisiko minun lukea nykyisillä miinuslaseillani, joissa on hajataiton korjaus mutta joita ei ole optimoitu lähityöskentelyä varten vaiko olla ilman ja kärsiä hajataitosta, mutta hän ei oikein osannut sanoa juuta eikä jaata.

Silmälääkäri puolestaan sanoi, että +1,0 dioptrian pluslisä saattaisi auttaa, mutta jätti asian lähinnä itseni mietittäväksi. Silmänpainessa tai muissa mittauksissa ei todettu mitään tavallisesta poikkeavaa. Lopuksi silmälääkäri totesi ohimennen alaluomissani olevan jonkin verran rähmää, johon voisi kokeilla levittää pumpulipuikolla Oculent-nimistä kortisonivoidetta. En aluksi hakenut kyseistä valmistetta, koska en nähnyt tämän rähmän liittyvän millään tavalla kokemiini oireisiin.

Tässä silmälääkäriltä saamani reseptin tiedot:

s: -1.75 c: +0.75 a: 24

s: -1.50 c: +0.75 a: 159

(lähelle add +1.00)

Nyt syyslukukauden alettua koin taas silmieni ärtyneisyyden ongelmaksi lähityöskentelyssä. Tulin kaivaneeksi esille silmälääkärin kirjoittaman reseptin, jossa luki “luomireunan tulehduksen hoitoon” ja luin netistä, että luomireunantulehdus saattaisi vaikuttaa kuivasilmäisyyteen. Kävin yleislääkärillä ja hän totesi silmieni näyttävän hieman ärtyneiltä, muttei ainakaan suoranaisesti todennut minulla olevan mitään tulehdusta, vaan arveli sen vain liittyvän kuivasilmäisyyteen.

Hain sitten lopulta silmälääkärin kirjoittaman kortisonivoiteen, jota kokeilin käyttää parisen viikon ajan. Aloin myös nappailla luontaistuotekaupasta hankkimiani kaksoistyrniöljykapseleita törmättyäni netissä erääseen Turun yliopistossa tehtyyn väitöskirjatutkimukseen, jossa tyrnin oli todettu auttavan kuivasilmäisyyden oireisiin. Yleislääkäri suhtautui varsin skeptisesti kyseisten kapseleiden tehoon, mutta kehotti kuitenkin käyttämään hankkimani paketin loppuun. Voi olla, että tilanne silmien kuivuuden suhteen on nyt jonkin verran parempi kuin mitä se oli vielä vähän aikaa sitten.

Tilasin keväällä silmälääkärin reseptin pohjalta eräästä suomalaisesta silmälaseja myyvästä nettikaupasta uudet lasit, kun huomasin että sieltä laseja voisi saada kohtuulliseen hintaan ja koska opiskelijana budjettini on kuitenkin suhteellisen rajoitettu. Tilasin myös erilliset lasit lähityöskentelyä varten pohdittuani, jos lukeminen niillä tuntuisi miellyttävämmältä. Silmälääkärin kirjoittamaan reseptiin ei ollut merkitty silmäteräväliä, joten tutkin arvoja edellisistä resepteistäni, joista ensimmäiseen oli merkitty vain yhteis-PD 66 ja toiseen vasen-kv 32,5 ja oikea-kv 34,0. En tiedä oliko se järkevä veto, mutta kompromissiratkaisuna tilasin lasit siten, että laitoin kummankin silmän PD-arvoksi 33 – myös lähityöskentelylaseihini kun en ollut ajatelleeksi sitä seikkaa, että silmät tyypillisesti kääntyvät lukiessa hieman sisäänpäin. Netistä lukemieni tietojen perusteella kokonais-PD olisi lukiessa keskimäärin 3 mm pienempi.

Tässä kaukolasien tiedot (silmälääkärin reseptin perusteella, liikkeen muutettua tiedot automaattisesti optikoiden käyttämään esitysformaattiin):

s: -1.00 c: -0.75 a: 114

s: -0.75 c: -0.75 a: 69

Ja lähilasien tiedot (add +1.00):

s: +0.00 c: -0.75 a: 114

s: +0.25 c: -0.75 a: 69

Internetistä luin, että silmäterävälin merkitys korostuisi korkeilla vahvuuksilla. Itselläni vahvuudet eivät kuitenkaan taida olla kovin suuret. Olen nyt käyttänyt netistä tilaamiani uusia lasejani säännöllisesti ja lähityöskentely on ehkä jonkin verran sujuvampaa lähilaseilla kuin ilman. Välillä koen saavani hieman epätodellisen olon, mutten osaa sanoa johtuuko se ainoastaan kauan kestäneestä lähityöskentelystä. Luuletko tällä pienellä PD-virheellä olevan havaittavissa olevaa vaikutusta minun vahvuuksillani? Näin maallikkona ajateltuna parin millimetrin ero tuntuisi olemattomalta, sillä eikö kohtaan joista silmät katsovat lasien läpi vaikuta myös se, millä korkeudella lasit istuvat nenän päällä? Ei kai tällaisten lasien käyttö voi aiheuttaa silmille hallaa?

Toisaalta mietin myös optikon ja silmälääkärin saamia pieniä eroja hajataiton kulman suhteen. Optikkojen mittauksissa axel-arvot ovat olleet kaikkissa 120 ja 70, silmälääkärin mittauksissa kuitenkin 114 ja 69. Asteen ero on varmaankin aika mitätön, mutta osaatko arvioida onko kuuden asteen ero vielä jotenkin havaittavissa? Entä tiedätkö, onko silmälääkärin mahdollista mitata kyseiset arvot jotenkin optikoilla käytettävissä olevia laitteita tarkemmin, kun silmälääkärin mittauksissa arvot olivat yhden asteen tarkkuudella? Varmistin vielä silmälääkäriltä arvojen oikeellisuuden ja hän totesi vain, että “tällä tavalla sinä ainakin näit”, joten oletin mittaustulosten olevan mahdollisimman lähellä totuutta.

Piilolinssioptikko vastasi

Hei Tommi!

Pyrin vastaamaan laajaan kysymykseesi parhaani mukaan.

Ihan ensimmäisenä kolmesta silmälasimääräyksestäsi, jotka ovat hyvin samanlaiset kaukovoimakkuuden suhteen. Pienet erot ovat mahdollisia jo sen takia, koska tarkastuksien välillä on kulunut aikaa eli näkösi on voinut muuttua. Toki jopa saman päivän aikana tehtävissä tutkimuksissa saatetaan saada pieniä eroavuuksia voimakkuuteen.

On ihan normaalia, että hajataitteisuuden akselinsuunnassa voi olla eroja. Silmälääkärillä ei ole käytössä mitään tarkempaa tutkimuslaitetta hajataiton akselinsuunnan määrittämiseen kuin optikolla.

Hajataitteisuuden akselinsuunta voi olla mikä tahansa suunta 0 ja 180 välillä. Silmälääkärin tutkimuksessa olet nähnyt parhaiten hieman eri akselinsuunnalla kuin optikoiden tutkimuksessa. Voimakkuuteesi nähden ero on varsin pieni eikä sillä varmaan ole merkitystä.

On totta, että monet likinäköiset tykkäävät lukea ja tehdä tarkkaa lähityötä laseitta. Mutta jos kaukolaseissa on hajataittoa, kuten sinulla, saattaa laseitta lukeminen olla hankalaa tai työlästä hajataitonkorjauksen puuttumisen vuoksi.

Silloin lähilaseista saattaa olla apua, kuten silmälääkäri on sinulle suositellut.

Kuitenkin aina kun asiakkaalle määrätään erilliset lähilasit, pitää varmistaa, että lähilasi ei vaikuta silmien yhteistoimintaan ja esimerkiksi aiheuta piilokarsastusta.

Optikko tai silmälääkäri pystyy tutkimuksissaan varmistamaan mikä on mahdollisen piilokarsastuksen määrä lähietäisyydelle yleislaseilla eli kaukolaseilla, lukulaseilla tai ihan ilman laseja.

Muistako ovatko optikot tai silmälääkäri tutkineet minkälainen silmiesi yhteistoiminta on eli onko sinulla karsastuksia jne?

Silmien kuivuminen on todella kiusallinen vaiva, josta kärsii valtavan moni ihminen. Näyttöpäätetyö lisää yleensä kuivumista.

Onko sinulla minkälainen kostuttava tippa käytössä ja koetko saavasi siitä riittävästi apua silmien kuivumiseen?

Kosteuttavia tippoja on paljon erilaisia ja eri tipat vaikuttavat eri osiin kyynelfilmiä. Jos silmäsi kuivuvat todella voimakkaasti, eivätkä nykyiset tipat toimi riittävästi, kannattaa miettiä tarvittaisiinko päivällä ja yöllä erilaisia tippoja. Päivällä käytettävä tippa voisi olla vesimäinen, vähemmän näköä sumentava tippa. Yöllä voisi kokeilla geelimäistä tippaa, joka aiheuttaa hieman enemmän sumeutta näkemiseen hetkeksi tipan laiton jälkeen.

Luomireunan tulehduksella ja kuivasilmäisyydellä saattaa tosiaankin olla yhteys, kuten olit lukenut. Toivottavasti tulehdus helpottaa lääkärin määräämällä lääkkeellä.

Tyrnikapselit ovat minulle ihan uusi tuttavuus. Käsittääkseni niissä on hyviä omega-rasvahappoja, jotka ovat hyväksi myös silmän kyynelnesteelle. En siis uskoisi tyrnikapseleista olevan ainakaan mitään haittaa.

Kostutustippa-asiassa sinua pystyy auttamaan silmälääkäri, optikko ja apteekin henkilökunta. Tänä viikonloppuna moni suomalainen optikko on saanut vuotuisilla koulutuspäivillä tietoa kuivasilmäisyydestä.

Sitten vielä noista hankkimistasi silmälaseista.

Silmälääkäri ei yleensä mittaa silmäteräväliä, vaan mittaus tehdään silmälaseja hankkiessa.

Ensimmäisessä silmälasimääräyksessäsi on ollut ilmoitettuna kokonaissilmäteräarvo. Toisessa on niin sanottu puoli-pd, eli molempien silmien arvot ovat ilmoitettu erikseen.

Mielestäni olisi todella hyvä, jos silmäteräväli olisi määräyksissä ilmoitettuna aina puolikkaina arvoina. Harvoin arvot ovat kuitenkaan identtiset oikealla ja vasemmalla.

Noissa sinun silmälasimääräyksissä on keskenään ollut hieman erilainen silmäteräväli. Näin netin välityksellä minun on mahdoton sanoa kumpi niistä on oikea.

Silloin jos arvo on oikeasti 66, pd-arvo 33/33 on aivan oikein. Jos arvot ovat 32.5 ja 34 tulee heittoa toiseen silmään puoli milliä ja toiseen milli.

Lähilaseissa yleensä optiset keskipisteet todellakin tehdään joitakin millejä kapeammalla kuin kaukolaseissa. Se kuinka monta milliä pienempi lähikeskiöväli on kauko-pd arvoon nähden, riippuu muun muassa lähilisäyksen eli addin määrästä.

Väärä silmäteräväli aiheuttaa sen, että silmälasien optinen keskipiste on väärässä kohdassa silmään nähden ja aiheuttaa niin sanottua prismavaikutusta. Mitä suurempi voimakkuus on kyseessä, sen tärkeämpää on, että mitta on oikein.

Toki pienissäkin voimakkuuksissa keskiövälin heitot voivat olla ongelma silloin, jos henkilöllä on esimerkiksi lähinäönpuolella pientä piilokarsastusta. Tällöin väärällä keskiövälillä olevilla silmälaseilla saatetaan aiheuttaa prismavaikutusta siten, että se pahentaa piilokarsastusta.

Toki jos tuo silmäteräväli mietityttää sinua, voit käydä vielä optikkoliikkeessä asian tiimoilta. Optikko pystyy mittaamaan silmäterävälisi.

Jos mahdollisia piilokarsastuksia ei ole missään vaiheessa tutkittu, ne kannattaisi vielä tutkia lähityön ongelmien jatkuessa. Piilokarsastukset pitäisi tutkia jokaisessa näöntutkimuksessa, mutta valitettavasti näin ei aina tapahdu.

Kysyttävää optikolta? Jätä oma kysymyksesi  tai katso kaikki kysymykset ja vastaukset Optikolta kysyttyä -osiosta.

Piilolinssit, aurinko- ja silmälasit kaikki saman katon alta

Nopea toimitus: 95% tilauksista lähetetään 24 tunnin sisällä.

LensWay.fi

Muut kirjoitukset samasta aiheesta

Kysy optisen alan ammattilaisilta

Blogissa kerrotaan näkemiseen liittyvistä asioista ja vastataan lukijoiden kysymyksiin. Tähän mennessä olemme vastanneet noin 1 000 kysymykseen. Kysymyksesi voit lähettää täältä tai kommentoida aiheeseen liittyvää kirjoitusta.


Lähetä kysymys optikolle täältä
Piilolinssioptikko Facebookissa
Piilolinssioptikko Google+:ssa

Kysymykset, vastaukset ja kommentit

  1. Tommi says:

    Hei,

    Kiitos paljon pitkästä ja kattavasta vastauksestasi. Huomasin edellisen, Anniinalle antamasi vastauksen kysymykseen, jossa hän valitteli lukemisen vaikeutta näyttöpäätetyössä ja tiedusteli piilokarsastuksesta. Olin suorastaan ällistynyt, sillä hänen kuvailemansa oireet kuulostivat täsmälleen samankaltaisilta kuin mitä itse olen kokenut. Tähän mennessä on tuntunut siltä, että olen ollut yksin ongelmani kanssa, sillä konsultoimani optikot ja silmälääkäri eivät ole oikein vaikuttaneet ymmärtävän kuvailemiani oireita. Lisäilen vielä joitain olennaiseksi luokittelemiani asioita, joita tuli mieleeni Anniinan ja sinun viestiesi pohjalta, mutta joita en alkuperäisessä viestissäni tullut käsitelleeksi tavoittelemastani kokonaisvaltaisesta selonteosta huolimatta.

    Kysyit, kartoitettiinko viimeisimmillä optikko- ja silmälääkärikäynneilläni piilokarsastuksen mahdollisuus. Itse asiassa keväällä optikko- ja silmälääkärikäyntini yhteydessä yritin nimenomaan suunnata tutkimusten fokusta silmien yhteistoiminnan analysoimiseen, sillä arvelin tuntemusteni pohjalta oireiden liittyvän siihen. Jatkuva haluttomuus välttää kaikenlaista lukemista tuntui vain tukevan epäilyksiäni. Olin jo aiemmin peiliin katsoessani pohtinut piilokarsastuksen mahdollisuutta, sillä toinen silmäni näytti suoraan eteenpäin katsoessani olevan aavistuksen verran ulompana kuin toinen. Optikko tutki silmiäni tarkasti ja totesi minulla olevan lievää piilokarsastusta, mutta antoi kuitenkin ymmärtää, että piilokarsastusta olisi käytännössä kaikilla pienissä määrin, ainakin silloin tällöin.

    Optikko tarkkaili silmieni akkommodaatiota kehottamalla minua tarkentamaan katseeni kädessään pitämäänsä kynän päähän ja tuodessaan sitä hiljalleen lähemmäs kasvojani sanomaan, missä vaiheessa alan nähdä kuvan kahtena. Pyrin sanomaan asiasta heti duplikaatin havaittuani, ja optikko hieman ihmetteli että näen kuvan kahdentuvan niinkin aikaisessa vaiheessa (arvioltani noin kolmen senttimetrin päästä nenänpäästä). Anniinan tapauksen kaltaisesti optikko otti esille Brockin lanka -nimisen helminauhaharjoitteen ja sanoi, että siitä voisi olla apua. Harjoitukseen tarvittavaa helminauhaa hänellä ei ollut minulle antaa, mutta optikko kehotti googlettamaan harjoitteesta lisätietoja ja sanoi, että nauhan voisi itsekin helposti kyhätä kasaan.

    Optikko esitteli myös sellaisen silmäharjoitteen, jossa kädet viedään nyrkissä suoraan eteenpäin, hieman etäälle toisistaan peukalot toisiaan kohti osoittaen. Harjoitteen tavoitteena olisi saada peukalot “koskettamaan” toisiaan muodostamalla silmillä sellainen aavekuva, jossa peukaloiden välinen aukko häviäisi, ikään kuin peukalot olisivat yhteen sulautuneina päälletysten. Helminauhaa en ole kokeillut askarrella, mutta tätä edellä kuvattua silmäharjoitetta olen aika ajoin yrittänyt tehdä. En kuitenkaan tiedä onko siitä ollut loppujen lopuksi hirveästi iloa. Aluksi harjoite tuntui hieman hankalalta, mutta nyt onnistuu jo helpostikin. En ollut koskaan “opetellut” katsomaan kieroon, sillä jo pienenä minusta tuntui pahalta nähdessäni jonkun tekevän niin, eivätkä silmäni harjoitetta tehdessänikään käsittääkseni hirveästi lähesty toisiaan, eivät ainakaan läheskään sellaisessa mittakavassa kuin mitä muistelen joidenkin joskus tehneen kieroon katsoessaan.

    Optikko ei patistanut minua eteenpäin silmälääkärille vaan hakeudun sinne omatoimisesti, sillä halusin kartoittaa silmäsairauksien jne. mahdollisuudet. Pyrin silmälääkärikäynnillänikin suuntaamaan keskustelua silmien yhteisnäköön liittyen, ja perinpohjaisten tutkimusten jälkeenkään mitään tavallisesta poikkeavaa ei tosiaan löytynyt. Tiedustelin piilokarsastuksesta ja kyselin voisiko ns. prismalaseista olla hänen mielestään minulle jotain hyötyä, sillä olin lukenut niiden voivan auttaa piilokarsastukseen. Silmälääkäri oli kuitenkin sitä mieltä, että piilokarsastukseni olisi niin lievä, ettei prismalaseja tarvittaisi ellei piilokarsastus sitten myöhemmällä iällä alkaisi merkittävästi pahentua. Niinpä asia jäi taas taka-alalle, kun optikko- ja silmälääkärikäynnin perusteella vaikutti siltä, ettei lähityöskentelyssä kokemieni vaikeuksien eteen ole mitään tehtävissä.

    Anniinan tavoin minunkin silmäni ovat jossain määrin valonarat, mutta tämän olen lähinnä yhdistänyt kuivasilmäisyyteeni. Olen käyttänyt sekä Oculac-nimisiä vesimäisempiä silmätippoja että Viscotears-nimistä geelimäisempää valmistetta. Minulla on valmisteille yleislääkärin kirjoittamat reseptit, joilla saan niistä Kela-korvauksen. Valmisteiden käyttö tuntuu auttavan kuivuusongelmaan ainakin vähäksi aikaa. Ehkä silmälääkärin kirjoittamasta kortisonivoiteesta (ja käyttämistäni tyrnikapseleista?) oli jotain hyötyä, sillä en ole nyt kokenut silmien kuivuutta tai vetistystä ihan samalla tavalla riesaksi kuin aiemmin. Toki silmien kuivuus omalta osaltaan vaikuttaa negatiivisesti siihen, kuinka mielekkäältä lukemisen kokee (jatkuva räpyttely tai hiekkaisuuden tunne tuo siihen lisähaastetta, jos silmiä ei tahdo saada pidettyä auki), mutta pääsyynä lähityössä ilmeneviin vaikeuksiin uskoisin kuitenkin olevan silmien yhteisnäköön liittyvät seikat, jotka eivät mielestäni suoranaisesti liity kuivuusongelmaan.

    • Hei Tommi!

      On todella valitettavaa, että et ole saanut ongelmaasi apua optikko- ja silmälääkärikäynneillä.

      Joskus silmien yhteistoiminnasta johtuvat näkemisongelmat ovat hyvin haastavia korjata niin, että asiakkaan oireet ja vaivat saadaan helpotettua.

      Näin tietämättä piilokarsastuksen määrää ja suuntaa sekä silmän omaa kykyä korjata sitä en pysty ottamaan kantaa olisinko itse puuttunut siihen jollakin tavalla.

      Kertomallasi kynätestillä optikko on tutkinut silmiesi kykyä kääntyä sisäänpäin, eli niin sanottua konvergenssin lähipistettä. Mitä lähempänä silmää kahdentuminen tapahtuu, sen parempi. Jos konvergenssin lähipiste jää kauaksi, voidaan sitä yrittää parantaa silmäjumpalla niin sanottuina konvergenssiharjoituksilla esimerkiksi brockin langalla.

      Silmäjumppaharjoitteita ja niiden ohjeita löytyy netistä valtavan paljon. Missään tapauksessa en kuitenkaan suositteli asiakasta aloittamaan jumppaa ilman tiivistä seurantaa.

      Jos itse annan asiakkaalle silmäjumppaohjeita, annan ohjeen kirjallisena ja käymme yhdessä liikkeet läpi. Lisäksi sovimme kontrollin muutaman viikon päähän, jolloin katsotaan onko jumpasta ollut apua ja jatketaanko sitä vielä.
      Kertomasi perusteella olisi mielestäni järkevää tutkia vielä lisää silmiesi yhteistoimintaa.

      Suosittelisin sinulle, että varaisit vielä ajan optikolle, joka on suorittanut erillisen ortoptiikan lisäkoulutuksen tai on muuten paneutunut silmien yhteisnäkemiseen. Käsittääkseni tällaisista optikoista ei ole olemassa ainakaan netissä mitään listausta. Esimerkiksi Suomen Optisen Toimialan henkilökunta saattaisi osata kertoa löytyykö asuinpaikkakunnaltasi tällaista optikkoa.

      Kostuttavia tippoja kannattaa käyttää ihan säännöllisesti, vaikka välillä silmät saattavat olla rauhallisemman oloiset.

      Varsinkin talvella Suomessa on lämmityksen johdosta varsin kuiva sisäilma. Kostutustippojen kanssa olen itse huomannut sen, että kaikki valmisteet eivät toimi samalla tavalla kaikilla ihmisillä. Omassa perheessämmekin miehelläni ja minulla on omat lempitippamme. Kannattaa myös muistaa, että oikein herkkäsilmäisen kannattaa suosia säilöntäaineettomia kostuttavia tippoja.

      Näin netin välityksellä en tosiaan voi muuta kuin suositella vielä uutta tarkastusta.