8-12-vuotiaiden lasten näkeminen, näöntarkastus ja silmälasit

Aiemmin koululaisten näköä tutkittiin säännöllisesti terveydenhoitajan toimesta kouluterveydenhuollossa. Nykyään terveystarkastuksia on kuitenkin monella paikkakunnalla vähennetty niin paljon, että kasvavan lapsen näöntutkimista ei kannata jättää sen varaan.

Tämän takia 8-12-vuotiaiden lastenkin kannattaisi mielestäni käydä säännöllisesti näöntarkastuksessa optikolla tai silmälääkärissä etenkin jos näkemisessä on jonkinlaista ongelmaa.

Lapsi näöntarkastukseen optikolle vai silmälääkärille?

Monessa perheessä mietitään kannattaako näöntarkastus varata optikolle vai silmälääkärille.

Yli kahdeksanvuotias lapsi, jonka silmää ei ole leikattu ja jolla ei ole todettu silmäsairauksia, voi mennä näöntarkastukseen optikolle. Mikäli optikko havaitsee omassa tutkimuksessaan jotain jatkotutkimusta vaativaa, on optikko jo lainkin mukaan velvollinen lähettämään tutkittavan silmälääkärille.

Joissain tapauksissa optikko voi haluta silmälääkärin tekevän lapselle vielä perusteellisen silmien terveystarkastuksen. Tämmöisiä tilanteita voivat olla esimerkiksi jos lapsen suvussa on periytyviä silmäsairauksia tai lapsella on näkemiseen vaikuttava yleissairaus tai lääkitys.

Joskus lapsen silmä tekee niin aktiivisesti töitä, että silmän mukautumiskyky täytyy lamauttaa tähän tarkoitukseen tehdyllä tipalla. Tällaisessa tilanteessa tarkastuksen voi tehdä vain silmälääkäri tai niin sanotun pro-auctore -koulutuksen koulutuksen saanut optikko.

Pro-auctore -koulutus tarkoittaa koulutusta, jonka suoritettuaan optikko saa käyttää silmän mukautumiskyvyn lamauttavaa tippaa.

Minkälaisia oireita heikentynyt näkö voi aiheuttaa lapsille?

Usein lasten heikentynyt näkö huomataan lapsen siirtyessä katsomaan televisiota lähempää tai koulussa on siirryttävä istumaan edemmäs.

Muutoksen näkemisessä saattavat aiheuttaa myös esimerkiksi päänsärkyä. Myös lukeminen voi olla hankalaa, koska rivit hyppivät tai sekoavat.

Lapsi ei välttämättä osaa kertoa näkevänsä huonosti

Mikäli lapsella ei ole ollut aikaisemmin laseja tai ongelmia näkemisen kanssa, hän ei välttämättä osaa kertoa näkevänsä huonosti.

Myös lapsi tottuu pikkuhiljaa muuttuvaan näkemiseen ja saattaa kokea näkevänsä hyvin, vaikka todellisuudessa näkö olisikin heikentynyt selvästi.

Lapset, joilla jo on silmälasit käytössä, osaavat yleensä kertoa mikäli eivät näe enää esimerkiksi koulussa taululle.

Mitä näöntarkastuksessa tehdään

Käytännössä lapsen näöntarkastus ei poikkea aikuisen näöntarkastuksesta muuten kuin, että testi ja kysymykset asetellaan lapsen ikätasoon sopiviksi. Yleensä näöntutkimuksessa käytetään samoja kirjain- tai numerotauluja kuin aikuisillakin.

Lasta näöntarkastus saattaa jännittää. Lapselle kannattaakin kertoa, että tarkastuksessa ei tehdä mitään kivuliasta asiaa, eli sitä lapsen ei tarvitse pelätä. Näöntarkastuksessa ei ole myöskään oikeita tai vääriä vastauksia. Näin lapsen ei kannata pelätä vastaavansa väärin optikon tai silmälääkärin kysymyksiin.

Itse kerron koko ajan tarkastuksen edetessä mitä teen seuraavaksi. Uskon lapsen kokevan näöntarkastuksen tällöin mukavammaksi hänen tietäessä mitä asioita tarkastuksessa tehdään ja miksi.

Perustarkastuksessa optikolla silmään ei laite minkäänlaisia tippoja. Silmälääkärillä tai pro-auctore optikon tarkastuksessa silmään saatetaan laittaa puuduttavia tai silmän mukautumiskykyä lamauttavia tippoja. Näiden laittaminen voi tuntua hieman epämukavalta.

Tarkastukseen yksin vai vanhemman kanssa?

Mielestäni kouluikäiset selviävät näöntarkastuksesta itsenäisesti ilman vanhempia. Tietenkin vanhemmat voivat tulla mukaan tarkastukseen halutessaan, mutta sisarukset tai kaverit on syytä jättää tarkastustilanteesta pois.

Vanhemman on kuitenkin tärkeä muistaa, että tarkastusta tehdään lapselle eikä hänelle. Vanhemman tulee antaa lapselle mahdollisuus vastata hänelle esitettyihin kysymyksiin.

Itse odotan vanhemmilta apua ainoastaan esimerkiksi sairauksiin tai muihin vastaaviin kysymyksiin.

Tarkastustilanteessa raivostuttavampia ovat vanhemmat, jotka kommentoivat lapsen näkemistä tyyliin “etkö tosiaan näe tuota” tai antavat vinkkejä siitä mikä seuraava kirjain voisi olla.

Varsinaisen tarkastuksen jälkeen keskustelen joka tapauksessa lapsen ja vanhempien kanssa siitä minkälaisesta ongelmasta näkemisessä on kyse. Samalla käydään läpi tarvitaanko laseja ja jos tarvitaan, niin minkälaisissa tilanteissa. Näin vanhemmatkin saavat tietää kaikki lapsen näkemiseen liittyvät asiat, vaikka he eivät olisikaan mukana tarkastustilanteessa.

Kirjoitus on julkaistu 6.12.2009 ja päivitetty 10.6.2014.

Tämä kirjoitus kuuluu osana Lapsi optikon asiakkaana -sarjaan.

Kaikki kirjoitukset aiheesta

Kysymykset, vastaukset ja kommentit

  1. Maija says

    Hei,

    10 v lapsen ensimmäiseen silmälasireseptiin optikolla kirjattiin molenpiin silmiin samat arvot: sf -1.25, cyl -0,75, ax 180 o. Eikös nämä hajataittoarvot ole aika suuret? Kauas näkeminen on ollut hankalaa, mm tv:n tekstejä on siristellyt mutta kuitenkin nähnyt lukea kaiken oikein. Kerrotko miten tällainen hajataitto haittaa näkemistä? Voisiko olla että esim kirkkaasta auringonpaisteesta sisälle näöntarkastukseen meneminen aiheuttaa vääristymää?

  2. Hei Maija!
    Tyttärelläsi on todettu likinäköisyyttä ja hajataitteisuutta. Kokonaisuudessa voimakkuudet ovat ensimmäisiin laseihin melko isot, mutta eivät kuitenkaan poikkeuksellisen isot.

    Hajataitteisuus voi aiheuttaa esimerkiksi kirjaimiin ja numeroihin niin sanottuja haamukuvia. Esimerkiksi samankaltaiset numerot ja kirjaimet voivat olla hankalia erottaa toisistaan.

    Kirkkaasta auringonpaisteesta sisään ja hämärään siirtyminen ei aiheuta vääristymiä näkemiseen ja näöntarkastuksen tulokseen.

    Jos joku asia jäi mietityttämään, niin kysy ihmeessä lisää.

  3. Riikka Kulovuori says

    Hei näkeekö optikko lapsen näön yhtä hyvin kuin silmälääkäri? Kauko näkö huono ja optikko katsonut näön ja totesi että silmälääkärille että kone ei näytä riittävästi. Eli jatkossakinko silmälääkärille?