Lapsen likinäkö ja hajataitto?

Tilaa piilolinssit tai aurinkolasit Lensonilta

Nopea toimitus - Aina edulliset hinnat - Ilmainen palautus

Tilaa nyt Lensonilta

Nimimerkki Ekaluokkalaisen äiti kysyi

Hei

Kuinka vaikea on tutkia lapsen näköä jos lapsella on likinäön lisäksi hajataittoa. Mikä määrä hajataittoa on jo merkittävän paljon?

En netistä löydä juurikaan tietoa, siitä mikä määrä hajataittoa vaikuttaa näköön ja miten se vaikuttaa lapsen näön tutkimiseen.

Kyseessä 7,5v lapsi, joka sai ensimmäiset lasit vuosi sitten. Silmälääkäri määräsi lasit. Laseilla lapsen visus saatiin vain 0,5 molemmissa silmissä. Marraskuussa silmälääkäri tutki uudelleen ja oli vakuuttunut, että laseissa on oikeat arvot mutta jostain syystä näköä ei saada korjattua kunnolla. Visus edelleen 0,5.

Lapsen lasikorjaus oli

  • -2,25 cyl +0,75 ax90
  • -2,25 cyl +0,75 ax85

Kävimme tammikuussa sairaalassa. Tytön näkökenttä tutkittiin ja se oli normaali. Lähinäön arvo oli 1,0 molemmissa silmissä. Vuotta aiemmin yksityinen silmälääkäri oli mitannut lähinäön 0,8/0,63.

Silmäpohjat katsottiin sumutustippojen kanssa. mitään poikkeavaa ei löytynyt. Lääkäri varmaan kyllä löytäisi jos sielä jotain rappeumaa olisi?

Sairaalan lääkäri oli vakuuttunut että laseissa on väärät tehot. hän tutki näön jollain lampulla, millä ne noin pieniltä nyt tutkitaan.

Epikriisissä lukee “sykloskia -2,75/-2,75 neutraloi valojuova 90 asteessa. Valojuova 180 asteessa tekee saksiliikettä. Sykloski ei onnistu saksiliikkeen vuoksi 180:ssa” ymmärrän itse niin että juuri se hajataitto vaikeuttaa näön tutkimista?

Hän tutki näön myös jollain laitteella ja epikriisissä lukee “autorefraktometri -3,25 +1,25 ax96/ -3,5 +0,75 ax 93”

Eli arvoissa merkittävä ero. Noilla arvoilla visus oli parempi, mutta mielestäni lääkäri tutkikin näillä vaan sen seuraavan rivin ja lapsi näki sen 0,63 rivin näillä.
Miten tuo hajataitto siis vaikuttaa näön mittaamiseen? Minä äitinä olen jo löytänyt netistä kaikki vakavat sairaudet jotka alkaa näön heikkenemisellä. Lääkäri vakuutti, että ei voi olla mikään sairaus kun lähinäkö on normaali eikä silmänpohjissa ole poikkeavuuksia.

Lapsi ei saanut lasimääräystä sairaalasta, koska tulos ei ollut selkeä. Yritetään jälleen yksityisellä.

Diagnoosina lukee myopia ja astigmatismus. eli normaalia taittovikaa. Jotenkin vaikea vaan välillä itse muista että kyse tosiaan vaan taittoviasta, kun kukaan ei löydä lapsella laseja joilla näkö olisi normaali.

Onko normaalia että ensimmäiset lasit tuossa iässä olisi jo arvoilla -3,5?

Minulla itselläni on -7 lasit ja haajtaittoa jonkin verran. minun suvussani on ollut useammalla -10 laseja. Lapsen isän äidillä on runsaasti haajtaittoa ja -10 lasit

Eli onko tämä nyt vaan geeneistä kiinni? Normaalia taittovikaa, joka on vaikea määrittää hajataiton vuoksi. Epäilyttää koska yksityisen puolen lääkäri oli niin vakuuttunut että enempää miinusta ei voi olla vaan vika on jossain muussa.

Piilolinssioptikon vastaus

Hei Ekaluokkalaisen äiti!

Ihan ensimmäiseksi täytyy sanoa, että en ole ihan noin pienten näköä juuri tutkinut. Tämä johtuu siitä, että lain mukaan optikko ei saa itsenäisesti tehdä silmälasimääräystä alle kahdeksanvuotiaille.

Sitten muutamia ajatuksia lasten näöntutkimisesta. Ensinnäkään tässäkään on hankala yleistää eli lapsen näöntutkiminen voi olla joskus todella haasteellista ja joskus todella helppoa.

Omasta mielestäni voimakkuuksilla ei niinkään ole merkitystä siihen kuinka hankala näköä on tutkia.

Joskus lapsella saattaa olla todella isot voimakkuudet ja silti näöntutkiminen sujuu helposti. Joskus taas pienetkin voimakkuudet voivat olla haasteelliset tutkia.

Itse olen oppinut sen, että lasten kanssa tutkimukseen pitää varata enemmän aikaa kuin aikuisilla.

Hajataitteisuus tarkoittaa sitä että silmässä on kaksi voimakkuutta 90 asteen kulmassa toisiinsa nähden.

Esimerkiksi lapsesi laseissa oikeassa silmässä on linssissä 90 asteen kulmassa toisiinsa nähden voimakkuudet -2.25 ja -1.50.

Jos hajataitteisuutta ei korjata, on näkeminen kokoajan hieman sumeaa ja epätarkkaa.

Lapsesi hajataiton määrä ei ole mikään poikkeuksellisen iso. Arvo on sellainen, että tapaan päivittäin työssäni asiakkaita ja myös lapsia, joilla on hajataitteisuutta paljon enemmän.

Sitten noihin silmälääkäreiden tutkimuksiin.

Sairaalan silmälääkäri on tutkinut lapsen näköä lampulla nimeltä skiaskooppi. Tällä laitteella tutkitaan silmästä näkyviä valoheijasteita ja niiden liikkeitä. Tämän perusteella pystytään määrittämään silmän taittovoima.

Lapsen silmässä on ollut toisessa suunnassa niin sanottuja saksiliikkeitä eli valojuova ei ole liikkunut “säännöllisesti”. Tämä on ihan normaalia ja yleistä, mutta tämän takia lääkäri ei ole pystynyt määrittämään voimakkuutta tarkasti.

Toinen mittaus on niin sanottu autorefraktometri eli tietokonepohjainen laite, jolla tutkitaan silmän taittovoimaa.

Oman kokemukseni mukaan tämä laite voi antaa varsinkin lapsilla ja nuorilla helposti liian isoja miinusvoimakkuuksia.

Lapsen silmien terveydentila on nyt tutkittu huolella ja niistä ei ole löydetty mitään poikkeavaa. En olisi siis sen suhteen huolissani.

Toki joskus on niin, että jostain selittämättömästä syystä näöntarkkuutta ei saada millään voimakkuuksilla niin sanotulla normaalille tasolle.

Joskus ensimmäiset lasit saattavat olla jopa vahvuutta -3,50.

Onko lapsen näköä tutkittu ennen ensimmäisten lasien hankintaa? Miten huomasitte että hänen näkönsä on heikentynyt?

Joskushan voi käydä niin, että kun näkö heikkenee pikkuhiljaa, lapsi ei itse huomaa näön heikkenemistä. Siinä vaiheessa kun mennään näöntutkimukseen, voimakkuuden tarve voi olla jo todella iso.

Yksi asia tuli vielä mieleeni. Kuinka reippaasti lapsi yrittää nähdä merkkejä tutkimuksen yhteydessä?

Itse olen huomannut lasten näköä tukiessa lasten välillä olevan huimia eroja tässä asiassa. Osa ilmoittaa heti, mikäli merkit eivät näy ihan kirkkaasti, että hän ei näe. Kuitenkin kun kysyn kirjain kerrallaan tutkimusrivin saattaa koko rivi mennä oikein. Osa lapsista “pelkää” siis vastaavansa väärin, eikä siis uskalla vastata. Näin siitä huolimatta, vaikka kerron tutkimuksen alussa, että oikeita tai vääriä vastauksia ei ole olemassa.

Toisaalta taas silmälääkärikin on varmasti osannut ottaa tämän asian huomioon. Kuten jo sanoin, he tutkivat pienten lasten näköä huomattavasti optikoita enemmän.

Toivottavasti tästä vastauksesta oli edes jotakin iloa! Kysy ihmeessä lisää jos joku asia jäi mietityttämään.

Aiheeseen liittyviä kirjoituksia blogissani

Kysyttävää optikolta? Tässä osiossa vastaan lukijoiden lähettämiin näkemiseen liittyviin kysymyksiin. Jätä oma kysymyksesi tai katso kaikki kysymykset ja vastaukset Optikolta kysyttyä -osiosta.

Tilaa piilolinssit tai aurinkolasit Lensonilta

Nopea toimitus - Aina edulliset hinnat - Ilmainen palautus

Tilaa nyt Lensonilta

Muut kirjoitukset samasta aiheesta

Kysy optisen alan ammattilaisilta

Blogissa kerrotaan näkemiseen liittyvistä asioista ja vastataan lukijoiden kysymyksiin. Tähän mennessä olemme vastanneet noin 1 000 kysymykseen. Kysymyksesi voit lähettää täältä tai kommentoida aiheeseen liittyvää kirjoitusta.


Lähetä kysymys optikolle täältä
Piilolinssioptikko Facebookissa

Kysymykset, vastaukset ja kommentit

  1. ekaluokkalaisen äiti says

    Kiitos hyvästä blogista ja erityisesti vastauksestasi kysymykseeni.
    kiitokset tästä kappaleestasi jonka minulle vastasit
    “itse olen huomannut lasten näköä tukiessa lasten välillä olevan huimia eroja tässä asiassa. Osa ilmoittaa heti, mikäli merkit eivät näy ihan kirkkaasti, että hän ei näe. Kuitenkin kun kysyn kirjain kerrallaan tutkimusrivin saattaa koko rivi mennä oikein. Osa lapsista “pelkää” siis vastaavansa väärin, eikä siis uskalla vastata. Näin siitä huolimatta, vaikka kerron tutkimuksen alussa, että oikeita tai vääriä vastauksia ei ole olemassa.”

    Tuosta tunnistin tyttäreni. tyttö kävi eilen optikolla ja optikko saikin tytön näöntarkkuuteen paremman arvon kuin silmälääkärit. keskustelin lapsen kanssa tuosta mitä kirjoitit. sanoin lapselle, että vaikka hän ei olisi aivan täysin varma, niin vastaa niin kuin olettaa näkevänsä, että ei haittaa vaikka sanoo väärin. aiemmissa näöntarkastuksissa nimenomaan lapsi on hyvin nopeasti todennut, että hän ei näe ja siksi näköjään näöntarkkuus jäänyt normaalia alhaisemmaksi. kuinka helpottavaa, että kyse oli noinkin yksinkertaisesta asiasta, lapsi pelkäsi vastaavansa väärin, sitten kun merkit muuttuivat epäselvemmiksi.