Optikon työstä

Optikot työskentelevät lähes aina optikkoliikkeissä joko työntekijänä tai yrittäjänä. Muita työpaikkoja voivat olla optisen alan tukkuliikkeet, sairaalat tai tutkijan työ. Näiden määrä on kuitenkin todella vähäinen.

Lisäksi optikko voi toimia asiantuntijana esimerkiksi työterveyshuollossa. Pieni määrä optikoista toimii myös opettajina opettamassa tulevia optikoita.

Aikaisemmin optikon työ oli pääasiassa arkisin tapahtuvaa päivätyötä. Nykyään työajat ovat muuttuneet varsin ilta- ja viikonloppupainotteiseksi. Osa liikkeistä on arkisin avoinna jopa kello 21 saakka ja lauantaista on tullut säännöllinen työpäivä. Mikäli liike on avoinna esimerkiksi klo 9-21, niin tällöin optikonkin työvuoro voi kestää iltayhdeksään asti. Liikkeen ollessa näin pitkään auki tehdään työtä usein kahdessa vuorossa.

Kauppakeskuksissa olevat optikkoliikkeet ovat yleensä avoinna myös sunnuntaisin.

Optikoiden työllisyystilanne

Optikoiden työllisyystilanne on aikaisempina vuosina ollut varsin hyvä. Valitettavasti tällä hetkellä tilanne ei kuitenkaan ole enää niin hyvä. Vakituisen työn löytyminen hyvälläkin työkokemuksella voi olla todella haastavaa. Tarkkaa työttömien optikoiden määrää en tiedä, mutta käsittääkseni luku on useita kymmeniä.

Nykyinen tilanne on ajanut optikoita kouluttautumaan uudelleen muille aloille.

Toki työllistymisessä on paikkakuntakohtaisia eroja.

Esimerkiksi Oulun seudulla, jossa alalle valmistuu koko ajan uusia opiskelijoita, työtilanne on haastava. Itäisestä Suomesta työpaikka saattaa löytyä helpommin.

Aikaisemmin työsuhteet olivat käytännössä automaattisesti kokoaikaisia ja toistaiseksi voimassa olevia. Nykyään on paljon osa-aikaisia ja määräaikaisia työsuhteita.

Optikon työn palkkauksesta olen kirjoittanut oman kirjoituksen.

Mistä optikon työ koostuu?

Optikko on näkemisen ja näönhuollon asiantuntija. Jokainen päivä optikon työssä on erilainen, koska toimimme asiakkaiden kanssa eikä yksikään asiakas ole samanlainen. Keskeisiä työtehtäviä ovat näöntutkimus ja silmälasien ja piilolinssien määrääminen sekä sovittaminen ja käytön opastus.

Optikko ei hoida silmäsairauksia, tai muita näkemiseen vaikuttavia sairauksia. Jos näöntarkastuksessa havaitaan jotakin normaalista poikkeavia esimerkiksi silmäsairauteen viittaavia muutoksia, on optikko velvollinen lähettämään asiakkaan jatkotutkimuksiin silmälääkäriin. Optikko ei saa tehdä diagnoosia, vaan tämä on lääkärin tehtävä.

Työtehtävät sisältävät myös neuvontaa näköasioissa, tuote-esittelyä sekä liikkeenhoidollisia töitä. Lisäksi optikot korjaavat ja huoltavat silmälaseja. Joissain liikkeissä optikot myös valmistavat silmälaseja.

Viime vuosina silmälasien valmistaminen ja korjaaminen on kuitenkin vähentynyt selvästi. Harvassa liikkeessä on enää omia hiontalaitteita tai korjausvälineitä. Nämä työt tehdään nykypäivänä useasti erillisillä hiomoilla.

Omat tuntemukseni optikon ammatista

En osaa määrittää mikä osa-alue optikon työssä on minulle mieluisinta. Onnistumisen iloa koen etenkin silloin, kun saan ratkaistua asiakkaan näköongelman ja asiakas on tyytyväinen lopputulokseen. Tunnen yhä olevani unelma-ammatissa, vaikka ala onkin muuttunut valtavasti viimeisen 20 vuoden aikana.

Nykyään optikot eivät pääse käyttämään monessakaan liikkeessä koko ammattiosaamistaan, koska lasien valmistus ja korjaaminen tapahtuu erillisillä hiomoilla. Mielestäni tämä on työn monipuolisuuden kannalta tavallaan harmi.

Toisaalta nykypäivänä optikon työ on laajentunut toisesta päästä. Optikon on mahdollisuus suorittaa lisäkoulutus, jonka jälkeen optikko voi käyttää työssään diagnostisia lääkeaineita. Tämä mahdollista sen, että optikko voi tehdä laajempia terveystutkimuksia ja olla vielä enemmän näkemisen ja näönhuollon ammattilainen.

Tavallaan optikon työ on hyvin kaksijakoista. Tarkastusta tehdessä olen näkemisen ammattilainen ja myymälän puolella minun pitäisi olla hyvä myyjä. Välillä näiden osa-alueiden yhdistäminen toisiinsa sopivassa suhteessa on haastavaa.

Varsinkin ketjujohtoisissa liikkeissä yksittäinen optikko ei voi vaikuttaa myytävänä oleviin tuotteisiin tai liikkeen markkinointiin. Tällöin optikko voi tehdä työnsä parhaalla mahdollisella tavalla käytössä olevilla tuotteilla ja hyväksyä älyttömätkin markkinointikikat.

Pienessä yksityisessä liikkeessä yksittäinenkin optikko pystyy yleensä vaikuttamaan myytäviin tuotteisiin.

Itse en osaa sanoa olenko töissä mieluummin pienellä yksityisellä vai isossa ketjussa. Molemmissa on hyvät puolensa. Tärkeää on kuitenkin, että optikko luottaa ja uskoo tuotteisiin joita myy.

Eniten työhöni on mielestäni vaikuttanut koko ajan koveneva hintapainotteinen markkinointi. Erilaisten alennusmyyntien myllerryksessä yritän toimia rautaisena näkemisen ammattilaisena ja tarjota asiakkaille oikeasti hyviä tuotteita. Aina ne eivät kuitenkaan ole halvimpia mahdollisia.

Kirjoitus on julkaistu 28.1.2009 ja päivitetty 12.6.2014.

Kysymykset, vastaukset ja kommentit

  1. Hei
    Olen kovasti kiinnostunut optometristin työstä.

    Haluaisitko kertoa minkälainen palkka optikoilla on? Taulukkopalkat tiedän suunnilleen.

  2. Piilolinssioptikko says

    Liitosta tuli joskus tietoa optikoiden keskipalkoista, mutta valitettavasti en löydä tätä tietoa nyt. Muistelisin kuitenkin keskipalkan olevan 2500 – 3000 euron välillä. Palkan suuruuteen vaikuttaa tietenkin työkokemuksen lisäksi moni muukin asia, kuten kaupunki. Voisin joskus kirjoittaa aiheesta enemmänkin.

  3. Anonymous says

    Hei! Etsin tietoa optometrin ammatista ja ilokseni löysin tämän blogin – kiva että joku on viitsinyt kertoa asioista näin kattavasti! Uskon että tästä sivustosta on apua monelle alasta kiinostuneelle! 🙂

    Ajattelin itse hakea tänä keväänä optometrikoulutukseen. Valmistuin kaksoistutkinnosta (lähihoitaja+yo) 2007 ja kirjoitin matematiikan sijasta reaalin (psykologian). Lukio-opintoihini ei sisältynyt fysiikkaa tai matematiikkaa – suoritin molemmat ammattikoulussa, jossa yleisaineiden opetus on melko “pinnallista”. Kysymykseni kuuluukin, riittävätkö taitoni optometrikoulutukseen, vaikka en ole lukenut matikkaa tai fysiikkaa lukiossa? Omaan matematiikan perustaidot ja fysiikkakin luonnistuu jos ei kovin syvälliselle tasolle mennä. Kuinka välttämättömiä nämä taidot ovat alalla? Ts. pitääkö optometriksi haluavan olla todellinen “matikkapää” tai fysiikantaitaja pärjätäkseen koulutuksessa?

    Olisin erittäin kiitollinen jos saisin vastauksen tähän! Mukavaa kevättä sinulle 🙂

  4. Anonymous says

    Hei!

    Kiitos täältäkin mahtavasta tietopakettisivuista..

    Kiinnostaa vielä itseänikin tuo sama asia, “Ts. pitääkö optometriksi haluavan olla todellinen “matikkapää” tai fysiikantaitaja pärjätäkseen koulutuksessa? ” minkä ed. kysyjä kysyi..

    Luulen että itselleni ne ovat ne kynnyskysymykset jos optometriksi haluan päästä..=) kun lukion kursseja en ole käynyt..

    Osaisiko joku alalle vastikään hakenut kertoa pääsykokeesta/opinnoista?

    Ja toinen mikä kiinnostaa, kerroit jo vähän siitä että ala on muuttunut enemmän myyntityöksi ja hintakilpailuksi, mikä todella harmittaa..haluaisin olla käsillä töitä tekevä optikko enkä täysverinen myyjä!

    Hyvä löytö tämä blogisi joka tapauksessa, iso kiitos pitäjälle!

    Aurinkoista kevättä kaikille alalla oleville tai sinne haluaville! 🙂

  5. Piilolinssioptikko says

    Kiitoksia kommenteista!

    Uskoisin, että selviätte opinnoista ilman lukion matematiikkaa ja fysiikkaa. Varmasti joudutte kuitenkin tekemään enemmän töitä esimerkiksi optiikan luennoille kuin lukiossa matematiikkaa ja fysiikkaa opiskelleet.

    Koulutuksessa oletetaan että opiskelija osaa matematiikan ja fysiikan perusteet, mutta mikään nero niissä ei tarvitse olla.
    Matemaattista päättelykykyä ammatissa kuitenkin tarvitaan.

    Vielä 90-luvun alkupuolella optikoksi pääsi opiskelemaan suoraan peruskoulusta ja silloin peruskoulupohjaisille opiskelijoille oli lisäkursseja matematiikasta ja fysiikasta.

    En osaa sanoa minkälaiset pääsykokeet ovat nykyään. Minun aikanani pääsykoe koostui psykologisista testeistä ja psykologin sekä opettajan haastatteluista.

    Mutta reippaasti vaan hakupaperit sisään ja toivotaan, että pääsette samantien opiskelemaan!

    Ja kommentoikaa rohkeasti, jos tämän sattuu lukemaan esimerkiksi joku alaa parhaillaan opiskeleva. Omista opiskeluajoistani on jo niin kauan, että koulutus on varmasti muuttunut sinä aikana.

    Tuosta optikon työn muuttumisesta tulen tosiaan kirjoittamaan myöhemmin enemmän. Tällä hetkellä tuntuu vaan, että alan murrosta on aika hankala arvioida. Uusien ketjujen, laserleikkausten ja nettimyynnin vaikutuksesta puhutaan paljon, mutta ainakaan vielä mikään näistä ei näy päivittäisessä työssä kovin paljon.

  6. Anonymous says

    Optometrian opiskelijana voin kertoa hieman opiskelusta Oulussa ja pääsykokeista.

    Oulun pääsykokeissa on ainoastaan noin puolen tunnin haastattelu itse kirjoitetun portfolion perusteella. Muita testejä ei siis ole. Pääsykoevaatimukset yms. löytyy koulun sivuilta. Suurin haaste on varmasti päästä edes haastatteluun, kun hakijoita on niin paljon.

    Helsingissä oli pari vuotta sitten ainakin päättelykykyä testaavia kokeita, jotain matemaattista juttua ja psykologisia testejä. Sitten oli kahden opettajan haastattelu ja lopuksi psykologin haastattelu.

    Opiskelussa pärjää kyllä, vaikka matematiikka ja fysiikka eivät olisikaan vahvimpia puolia, mutta vaativaa se voi olla. Lyhyellä matikalla pärjää hyvin, mutta jos ei ole yhtään lukenut peruskoulun jälkeen niin voi teettää enemmän työtä. Matematiikassa, fysiikassa ja etenkin optiikassa on paljon laskemista, muissa aineissa laskeminen tuntuukin jo helpolta optiikan pitkien kaavojen jälkeen. Päässälaskua täytyy osata kyllä koko ajan, ainakin 0,25 välein 😛

    Niin, ja ammattinimike on muuten optometristi, ei optometri. Koulutus on optometrian koulutus.

  7. Unnamed says

    Moro

    Mitä pitäis lukiossa lukea, jotta pääsisi sisään Hesan optikkoalalle? Luen nytten pitkää matikkaa, fysiikkaa, mutta en ole varma pitäisikö kemia ottaa vai (biologia). Kun eihän kaikkea voi lukea… Ja onko kirjotuksissa näiden aineiden numerot tärkeitä optikkoalalle? Minulla on myös pohjatietoa, koska isäni on optikko sekä äitini on ollut myyjänä optikkoliikkeestä sekä nykyään äitipuoleni pitää optikkoyritystä? 😀 että sillein..

    Kiitos, jos vastaat

  8. Piilolinssioptikko says

    Hei!
    Mielestäni sinulla on hyvät ainevalinnat. Pitkä matematiikka ja fysiikka antavat hyvät valmiudet selvitä opinnoista. Itse en koe, että kemia ja biologia olisivat tärkeitä. Toki omista opiskeluajoistani on jo aika kauan aikaa:)

    Valitettavasti en löytänyt mistään tarkempia pääsyvaatimuksia koulutukseen. Muistelisin kuitenkin valintakokeen ratkaisevan melko paljon. Ulkomuistista sanoisin, että valintakokeesta voi saada 60 pistettä kun taas koulumenestys tuo 30 pistettä.

    Periaatteessa täältä pitäisi löytyä tietoa opiskelijavalinnasta.
    http://www.metropolia.fi/koulutustarjonta/sosiaali-ja-terveysala/optometria/

    Tarkempaa tietoa saat varmasti koulutusohjelmavastaava Saija Flinkkilältä. Yllä olevan linkin takaa löytyy hänen yhteystietonsa.

  9. Piilolinssioptikko says

    Saara,
    siirsin kysymyksesi ja vastaukseni sopivamman kirjoituksen yhteyteen.

    https://www.piilolinssioptikko.net/silmalasin-linssien-pinnoitteet/

  10. Anonymous says

    Mitä se “valintakoe” tarkoittaa?
    Eli eka kun laitan hakupaperit jos pääsen haastatteluun, ja sieltä ne valitsee sitten kouluun? eli pitääks 2 jutun läpästä, jotta pääsee opiskeleen?

  11. Helsingin ammattikorkeakoulu Metropolian valintakoe näyttää sisältävän tänä vuonna valmistavan tehtävän. Valmistavalla tehtävällä tarkoitetaan ennakkotehtävää, joka siis tehdään itsenäisesti ennen valintakoetilaisuutta.

    Lisäksi valintakoe sisältää ryhmätilanteen ja henkilökohtaisen haastattelun.

    Lisää aiheesta Metropolian sivuilla

    Oulun ammattikorkeakoulun optometrian valintakoe näyttää puolestaan sisältävän hakijan urasuunnitelmaan perustuvan haastattelun.

  12. Kirsikka says

    Hei,

    Kiinnostuin optometrian opinnoista. Koulutukseltani olen tradenomi, tehnyt näitä töitä n. 5 vuoden verran, mutta haluaisin vaihta alaa terveydenhuollon puolelle. Kysymykseni koskee opintoja, kuinka suuri osa tunneista on läsnäolotunteja? Voiko osan suorittaa tenttimällä? Asun perheeni kanssa n. tunnin junamatkan päässä Helsingistä, eikä meillä ole aikeita muuttaa Helsinkiin, eli kävisin Helsingissä täältä kotoa käsin. Opinnot kestävät 3,5 vuotta, sisältyykö tähän työharjoittelua?

    Kiitokset todella informatiivisesta blogista!

  13. Hei Kirsikka!

    Valitettavasti en osaa sanoa kuinka suurella osalla tunneista on läsnäolopakko. Minun opiskeluaikoina opiskelu oli perinteistä koulumuotoista opiskelua hyvin pitkälle, mutta tästä on jo aikaa:)

    Ammattikorkeakouluksi muuttuminen on varmasti vaikuttanut tähänkin asiaan.

    Uskoisin kuitenkin, että ainakaan ammattiaineita ei voi suorittaa tenttimällä.

    Ainakin aikaisemmin opinnot sisälsivät työharjoittelua jokaisena lukukautena noin 4-5 viikkoa.

    Tarkempia tietoja saat Metropoliasta. He vastaavat varmasti mielellään kysymyksiin.

    Alla olevan linkin kautta löydät koulutusvastaava Saija Flinkkilän tiedot.

    http://www.metropolia.fi/koulutustarjonta/sosiaali-ja-terveysala/optometria/

    Mukavaa jos blogistani on ollut hyötyä!

  14. Maria says

    Heippa, millaiset työajat sinulla on? Tiedän että ennen oli päivätyöskentelyä pääasiassa mutta nykyään tietty ilta ja viikonloppupainoista jos esim. kauppakeskuksessa töissä.
    Mutta tosiaan, kiinnostaa millaiset vuorot juuri sinulla on eli osuuko sinulle paljon niitä ilta ja vkl:ppuvuoroja? 🙂
    On muuten hyvä blogi.. kiinnostava, informatiivinen, kaikin puolin hyvä =)
    Itse työskentelen toimistosihteerinä ja alanvaihto optikoksi kiinnostaa kunhan vaan joskus olisi elämänvaihe sellainen että uskaltaa lähteä näin aikuisiällä opiskelemaan sinne nuorten pariin 😉

  15. Hei Maria!

    Omat työaikani ovat ainakin vielä olleet varsin perinteiset.

    Liikkeet joissa olen työskennellyt ovat olleet avoinna arkisin 9-18 tai 10-18 ja lauantaisin 9-15 tai 10-15 ja sunnuntaisin liikkeet ovat olleet suljettuna.

    Uskoisin, että melko monessa liikkeessä lauantai-vapaa sattuu noin kerran kuukauteen toki henkilökunnan määrästä riippuen.

    Lauantain korvaaville arkivapaille ei varmaankaan ole missään liikkeessä jotain tiettyä päivää, vaan ne sattuvat jollekin viikonpäivälle.

    En ole työskennellyt kauppakeskuksessa olleessa liikkeessä, joissa haasteita voi aiheuttaa kauppakeskuksen aukioloaikoihin sitoutuminen.

    Monessa kauppakeskuksessa liikkeet joutuvat nykyään olemaan auki kaikkina viikonpäivinä kauppakeskuksen aukiolon mukaan.
    Tällöin ilta- ja viikonlopputöitä tulee varmasti enemmän.

    Joissain liikkeissä optikoita ei ole kuitenkaan töissä esimerkiksi sunnuntaisin tai illalla myöhään. Tällöin optiset myyjät tekevät näitä vuoroja. Tänä aikana liikkeessä ei luonnollisesti voi tehdä esimerkiksi näöntarkastuksia.

    Mukavaa jos blogistani on ollut hyötyä!

  16. Opiskelija says

    Hei! Opiskelen tällä hetkellä ensimmäistä vuotta optikoksi ja haluaisin kysyä optikon työssä käytettävissä kemikaaleista.

    Olen allerginen kemikaaleille eli essiclean, asetoni ym. aiheuttavat jonkin verran hengenahdistusta. Ollaanko työssä päivittäin tekemisissä näiden aineiden kanssa ja kuinka paljon..? Harmittaa vaan niin paljon jos joudun tämän takia vaihtamaan alaa.

    Tosi kiva blogi muuten 🙂

  17. Hei!

    Kemikaalien kanssa kosketuksiin joutuminen riippuu mielestäni paljon työpaikasta.

    Mikäli liikkeessä on oma paja, niin silloin Essicleania, sinolia ja asetonia joutuu käyttämään päivittäin useita kertoja.

    Silloin kun liikkeessä ei ole omaa pajaa ei kyseisiä aineita joudu käsittelemään niin paljon, mutta täysin sitä ei pysty välttämään tällöinkään. Linssejä joutuu kuitenkin aina välillä puhdistamaan kyseisillä aineilla.

    Hengenahdistus on tietenkin aika hankala juttu, koska kyseisiä aineita käsitellessä joutuu väkisinkin hengittämään jonkin verran höyryjä. Ihoärsytyksen pystyy välttämään helpommin, koska kemikaalia voi laittaa pumpulipuikkoon jolloin ihokosketusta aineeseen ei tapahdu.

    Omia pajoja on kuitenkin koko ajan vähemmän ja monissa liikkeissä optikon työ keskittyy entistä enemmän pelkkien tarkastusten tekemiseen. Tällöin allergiasta ei mielestäni ole mitään suurempaa ongelmaa.

    Toivottavasti tästä oli jotakin apua. Oletko keskustellut aiheesta opettajiesi kanssa?

    Mukavaa, että alaa opiskelevana olet löytänyt blogini!

  18. Tiuhti says

    Moi!
    Olen menossa 9.5 optometristin pääsykokeisiin Helsingin metropoliaan, ja siellä pitää luovuttaa valmistava tehtävä, tehdä äikän, englannin ja matikan soveltava koe, sekä on myös ryhmätilanne ja opettajan hakijakohtainen haastattelu.

    Näillä eväillä mennään… saas nähdä miten menee. Tämä ala on unelmani, ja toivon ettei matikan ja fysiikan alkeelliset(yläaste aikaiset opinnot vuodelta 1997) tiedot ryssisi pääsyäni kouluun! Tsemppiä tarvitaan 🙂

  19. Hei Tiuhti!

    Onnea pääsykokeisiin:)

    En tiennytkään tuosta äidinkielen, matematiikan ja englannin soveltavasta kokeesta, koska siitä ei ole mainintaa Metropolian sivuilla.

  20. Hi!
    My name is Alex. I’m an optician (according to French standards) and just recently moved to Finland to live with my Finnish girlfriend. I’m wondering if you could give me some good advices how to find a job in this field in the capital area. I have done my studies in France where I also have worked for over 2 years with Essilor edging machines like Essilor Kappa. I have started intensive studies of Finnish but for now it’s not enough for customer service. So for the moment I’m looking for rather technical work.

    Thank you very much for your reply already in advance!

    Best regards,
    Alex

  21. Hi Alex!

    Unfortunately I can’t say where you could find a job without Finnish skills. Like you said, it is not possible to work in optician store without Finnish skills.

    By the way, do you know are you able to work for optician in Finland? I mean that I don’t know is your degree allowed in Finland.
    You could ask this to Saija Flinkkilä (Gsm. +358 40 1785 154). She works at Metropolia polytechnic in optician degree programme.

    Hopefully she could give you also some tips where to find a job:)

  22. Mirkku says

    Hei!

    Onko nikkeliallergiasta haittaa optikon työssä? Olen kiinnostunut optikon ammatista, mutta minulla on voimakkaasti reagoiva kosketusallergia nikkelille. Joudun esim. itse käyttämään titaanikehyksiä, vuoraamaan farkkujen sisäpuolella olevat metallinapit kankaalla, etteivät ne kosketa ihoon jne..Joten onko mitään järkeä yrittää koulutukseen ja alalle?

  23. Hei Mirkku!

    Nykyäänhän silmälasien kehysten tulee täyttää niin sanottu EU:n nikkelidirektiivi, joka määrää kuinka paljon kehyksistä saa vapautua nikkeliä. Kertomasi perusteella käsitin kuitenkin, että sinulla on voimakas allergia, enkä valitettavasti uskalla arvata pystyisitkö työskentelemään optikkoliikkeessä.

    Luonnollisesti tässä työssä täytyy käsitellä kehyksiä varsin paljon, vaikka näöntutkimuksissa niihin ei tarvitsekaan koskea.

    Varmasti parhaiten asiaa osaisi arvioida joku allergioihin erikoistunut lääkäri.

  24. Hei!

    Millaiset työllisyysnäkymät alalla on sinun mielestäsi? Olen miettinyt kouluttautumista optikoksi, mutta en kuitenkaan ole varma, onko se sittenkään niin hyvä idea. Ensisijaisesti pyrin opiskelemaan kieliä Helsingin yliopistoon, ja koska minulla ei ole mitään muita vaihtoehtoja valittuna, mietin optikon alaa eräänä B-suunnitelmana mikäli en pääsekään sisään yliopistoon. Päätöstäni vaikeuttaa myös se, että kieltenopiskelijat työskentelevät usein opettajina, joilla palkkakaan ei ole kummoista ja työura suhteellisen samanlaista alusta loppuun. Lisäksi aineopettajien työllisyysnäkymää heikentää entisestään suuret määrät valmistuvia humanisteja, jotka hekin jäävät työttömiksi paremman puutteessa.

    Onko tässä mielestäsi mitään järkeä? En rehellisesti sanoen tiedä paljoakaan optikon työstä, blogisi tietysti valaisi asiaa mukavasti 🙂 Ovatko vastavalmistuneet optikot töissä vai pitääkö suoraan aloittaa yrittäjän ura, jos haluaa kohtuullista palkkaa ja töitä? Yrittäjäksi en luultavasti pyrkisi ollenkaan, joten työpaikan saaminen jostain olisi mielestäni paras vaihtoehto.

    Kiitos ja pahoittelen sekavaa viestiä.

  25. Hei Timbe!
    Työllistyminen optikoksi heti valmistumisen jälkeen ei ole enää itsestäänselvyys.

    Toki työllistymiseen ja palkkaukseen vaikuttavat valtavasti paikkakunta, josta töitä hakee.

    Esimerkiksi omassakin tuttavapiirissäni on useampia oikeasti hyviä optikoita ilman vakituista työpaikkaa. Tämä johtuu siitä, että he asuvat paikkakunnilla, jossa ei ole pulaa optikoista.

    Varmasti osa valmistuneista perustaa heti valmistumisen jälkeen oman liikkeen. Välttämättä tulot eivät kuitenkaan nouse tälläkään tavalla ainakaan aluksi kovin korkeaksi, koska alalla on niin kova kilpailu.

    Vastaukseni saattaa kuulostaa hieman negatiiviselta, mutta haluan antaa mahdollisimman realistisen tulevaisuudenkuvan.

    Toki uskon, että jos on mahdollisuus muuttaa työn vuoksi minne tahansa Suomessa töitä löytyy varmasti.

    Sitä mikä tilanne on mahdollisen valmistumisesi jälkeen, on toki hankalaa arvioida.

  26. fashion says

    Hei ja kiitos mahtavasta blogista! Täältä olen saanut paljon tietoa alasta.

    Olen ajatellut hakea opiskelemaan optikoksi. Olen myös kiinnostunut muodista ja haluaisin tietää, pääsevätkö optikot neuvomaan asiakasta kehyksien valinnassa vai onko se pelkästään myyjien tehtävä?

    • Hei Fashion!
      Mukava kuulla, että blogistani on ollut hyötyä.

      Se kuinka paljon optikko pääsee auttamaan asiakasta kehysten valinnassa riippuu liikkeen koosta ja toimintatavasta.

      Osassa liikkeissä on yhä enenevässä määrin siirrytty siihen, että optikot tekevät mahdollisimman paljon pelkästään optikon varsinaista työtä eli näöntarkastuksia ja piilolinssitarkastuksia.

      Toki monessa liikkeessä optikot kuitenkin edelleen voivat osallistua myyntityöhön ja kehysten esittelyyn.

      Tulevaisuudessa on toki hankala tietää mihin suuntaan tilanne tulee muuttumaan. Itse rohkenisin epäillä, että optikot tulevat keskittymään entistä enemmän vain näöntarkastuksiin ja piilolinssitarkastuksiin.

  27. Tuikka says

    Hei! Olen miettinyt optikon työtä, ja eniten minua mietityttää seuraavat kaksi asiaa: kuinka stressaavaa työ on, ja kuinka pitkät ovat työpäivät? Kiitos!

    • Hei Tuikka!

      Työn stressaavuutta on todella hankala määrittää. Mielestäni jokainen meistä kokee stressin hyvin eri tavalla.

      Työn aiheuttamaan stressiin vaikuttaa varmasti esimerkiksi se minkä verran kokee pystyvänsä itse vaikuttamaan työnkuvaansa.

      Itse en koe työtä stressaavana. Ehkä nuorempana optikkona työasiat tulivat helposti ajatuksiin myös vapaalla. Nykyään olen oppinut, että työasioita ei kannata stressata ja murehtia vapaa ajalla.

      Kaupan alan aukioloaikojen kasvaessa myös optikkoliikkeiden aukioloajat ovat pidentyneet.

      Isoissa kauppakeskuksissa liikkeet saattavat olla auki seitsemänä päivänä viikossa. Arkena liike saattaa olla avoinna jopa kello klo 21 saakka. Tällöin toki ne optikot jotka ovat tähän saakka töissä, tulevat töihinkin myöhemmin.

      Etenkin pienemmillä paikkakunnilla aukioloajat voivat olla nykyäänkin työntekijän silmissä todella mukavat. Liike voi olla avoinna esimerkiksi arkisin 9-17 ja viikonloput ovat aina vapaat. Toki myös isoimmissa kaupungeissa on joitakin tämmöisiäkin liikkeitä.

      Kokoaikaisten optikoiden työaika on 37,5 tuntia viikossa. Työpaikasta riippuen tunnit voivat sijoittua kuitenkin hyvin erilaisesti työviikon varrelle.

      Itse olen viihtynyt optikon ammatissa, enkä osaisi kuvitella tekeväni mitään muuta työtä.

      Tiedän kuitenkin useampia optikoita, jotka ovat kokeneet esimerkiksi liikkeiden aukiolon seitsemänä päivänä viikossa jopa niin haastavana, että he ovat vaihtaneet alaa.

      Viime aikoina ala on kuitenkin muuttunut hirveästi ja tulevaisuutta on tunnetusti hankala ennustaa. Toisaalta sama tilanne taitaa olla tällä hetkellä monella muullakin alalla.

      Sinun kannattaa lukea myös seuraavat kirjoitukseni:

      Optikoiden työssä viihtymisestä – miksi liian moni optikko harkitsee alan vaihtamista?

      Työviihtyvyyteen vaikuttavat tekijät – miksi viihdyn edelleen optikon työssäni?

  28. opiskelija says

    Hei!
    Opiskelen ensimmäistä vuotta optometriaa ja harkitsen jo alan vaihtamista, koska opettajat puhuvat selkeästi siihen suuntaan, että opiskelisimme itsemme työttömiksi, puhutaan työttömyyden kasvusta ja siitä että myynti menee nettiin ja näöntutkimuksenkin voi siellä tehdä. Ei ole motivoivaa opiskella alaa, jonka ammattilaisia ei tulevaisuudessa enää tarvta samoin tavoin. Mitä mieltä sinä olet optikoiden tulavisuuden työllisyydestä, kannattaako alaa enää edes opiskella jos ammatti on katoamassa?…

    • Hei Opiskelija!

      Optinen ala on tosiaan isossa myllerryksessä, eikä kukaan tiedä varmasti miten meidän optikoiden työnkuva tulee muuttumaan. Se on kuitenkin selvä, että ala tulee muuttumaan tulevien vuosien ja vuosikymmenien aikana.

      Mielestäni se miten ammattimme tulee muuttumaan, on osittain meidän optikoiden omissa käsissä. Meidän pitää pystyä tarjoamaan asiakkaille esimerkiksi sellaisia palveluita, joita netti ei tarjoa.

      Toki netissä on palveluita, joissa on mahdollista tarkastaa näkönsä. Mutta tekeekö nämä sivustot oikeasti silmälasimääräyksen vai vain refraktion? Nähtäväksi kuitenkin jää miten tekniikat kehittyvät vuosien saatossa.

      Sinällään kyllä erikoista jos opettajat antavat noin negatiivista viestiä.

      Ala on joka tapauksessa muuttunut todella valtavasti esimerkiksi siitä kun itse tulin alalle. Siitä huolimatta, että optikon työ on nykypäivänä erilaista kuin aikaisemmin, en itse pysty kuvittelemaan tekeväni mitään muuta työtä.

      Valitettavasti en osaa kuitenkaan sanoa mitään tämän ihmeempää siitä miten esimerkiksi optikot työllistyvät tulevaisuudessa.