Melko usein värisokeudesta puhuttaessa tarkoitetaan oikeasti värinäön heikkoutta. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmisen kyky havainnoida värejä on jollakin tavalla häiriintynyt. Tällöin ihminen ei pysty näkemään kaikki värejä oikein, mutta täysin värisokea hän ei ole.
Lisäksi on olemassa täysinkin värisokeita ihmisiä, jotka eivät näe värejä ollenkaan. Tämmöinen ihminen näkee kaiken mustavalkoisena. Tällainen värisokeus on kuitenkin hyvin harvinaista.
Värinäön heikkous
Värinäön heikkoudet johtuvat silmän tappisolujen toiminnan häiriöstä. Silmässä on kolmenlaisia tappisoluja jotka reagoivat erivärisiin valoihin eli siniseen, punaiseen ja vihreään. Kun värinäössä on ongelmia, toimii yksi tai useampi tappisoluryhmä puutteellisesti.
Värinäön heikkoudet voidaan jakaa perinnölliseen, synnynnäiseen värinäön heikkouteen sekä niin sanottuun hankittuun värinäön heikkouteen.
Synnynnäinen värinäönheikkous on pysyvä tila, joka ei muutu iän myötä. Henkilön värinäkö säilyy siis muuttumattomana koko eliniän. Värinäkö on näissä synnynnäisissä muodoissa samanlainen molemmissa silmissä.
Niin sanottu hankittu muoto voi johtua esimerkiksi jostakin silmäsairaudesta, yleissairaudesta tai jostakin myrkystä, jolle on altistuttu. Hankitussa muodossa värinäössä voi tapahtua muutoksia ja värinäkö voi olla erilainen oikeassa ja vasemmassa silmässä.
Värinäköön voivat vaikuttaa esimerkiksi harmaakaihi, silmänpohjan rappeuma, näköhermontulehdus ja diabetes. Lisäksi esimerkiksi liuotinaineille altistuminen voi aiheuttaa värinäönongelmia.
Hankitut muodot ovat yleisimmin sinisokeutta, mutta ne voivat olla myös puna-vihersokeutta.
Värinäön heikkous voi olla eriasteista. Osa puna-vihersokeudesta kärsivistä ei erota koskaan punaista ja vihreää toisistaan. Osa taas sekoittaa nämä värit vain niiden ollessa vierekkäin.
Kuinka moni kärsii värinäön heikkoudesta tai värisokeudesta?
Puna-vihersokeus on yleisin synnynnäistä värinäön heikkouksista. Siitä kärsii noin kahdeksan prosenttia miehistä ja 0,5 prosenttia naisista. Sinisokeus on selkeästi harvinaisempaa. Lähteestä riippuen siitä kärsii noin 0,002-0,007 prosenttia väestöstä.
Täydellinen värisokeus on 0,003 prosentilla väestöstä eli tämä on hyvin harvinaista.
Käytännössä siis puna-vihersokeus on merkittävin värisokeuden muoto. Tämä on jo niin yleistä, että asia on huomioitava jo esimerkiksi erilaisissa suunnittelutehtävissä.
Värinäköä tutkitaan esimerkiksi Isiharan värinäkötestillä
Värinäköä tutkitaan esimerkiksi Isiharan testi nimisellä värinäkötestillä. Testissä tutkittava kertoo minkä numeron hän näkee testikirjan sivulla. Tällä testillä pystytään selvittämään puna-vihersokeudet.
Lisäksi värinäköä tutkitaan myös esimerkiksi Farnsworth Panel d-15 nappulatestillä. Tällä testillä pystytään toteamaan puna-vihersokeuden lisäksi myös sinisokeus. Testi toimii siten, että tutkittava asettaa pienet värinappulat värisävyn perusteella järjestykseen.
Yleisin käytettävä testi on Isihara-testi.
Värinäön tutkiminen
Värinäön voi tutkia periaatteessa kuka tahansa terveydenhuoltoalan ammattilainen. Yleensä tutkimuksen tekee ensimmäisenä kouluterveydenhoitaja tai työterveyshoitaja. Toki myös optikko, silmälääkäri tai sairaanhoitajat tekevät värinäkötutkimuksia.
Värinäkö tutkitaan muun muassa eräissä ammateissa vaadittavan virheettömän värinäön takia. Tällainen ammatti on esimerkiksi lentäjä.
Aikaisemmin myös poliiseilla piti olla virheetön värinäkö, mutta tämä vaatimus on poistunut.
Lisäksi myös sähköasentajan työssä värinäön heikkoudesta voi olla haittaa. Yleensä kuitenkin lievästä värinäön heikkoudesta kärsivä selviää työstä mainiosti.
Monissa ammateissa ei ole selkeää kriteeriä värinäölle, mutta virheettömästä värinäöstä on silti hyötyä. Tällaisia ammatteja ovat esimerkiksi kampaaja, maalari, vaatesuunnittelija jne.
Synnynnäistä värinäön heikkoutta henkilö ei välttämättä huomaa itse. Värisokeus tulee varsin usein esille vasta siinä vaiheessa kun värinäköä ryhdytään tutkimaan esimerkiksi kouluterveyden huollossa.
Hankitut värinäön ongelmat ihminen huomaa itse huomattavasti useammin kuin synnynnäiset heikkoudet.
Voiko värinäön heikkoutta tai värisokeutta korjata?
Värinäköä ei valitettavasti pystytä korjaamaan nykyisellä tietämyksellä.
Lieviin värinäön heikkouksiin voisi olla apua tietyn väriseksi sävytetyistä ja pinnoitetuista silmälasin linsseistä.
Piilolinssipuolella Bausch&Lombin valikoimassa oli aikanaan värejä korostava piilolinssi. Tämän tuotteen valmistus on kuitenkin lopetettu. En tiedä löytyykö vastaavia tuotteita muilta valmistajilta. En myöskään osaa sanoa kuinka paljon tämmöisistä piilolinsseistä on lopulta apua. Minkäänlaista ihmettä niillä tuskin kuitenkaan saadaan aikaan.
Pimeässä värit erottuvat huonommin
Aina välillä asiakas saattaa ihmetellä miksi hän näkee pimeässä värejä huonosti. Tämä on kuitenkin ihan normaali asia, minkä aiheuttaa pimeässä näkemistä hoitavat silmän sauvasolut. Sauvasolut ovat erikoistuneet valon kirkkauden erottamiseen eivätkä värien näkemiseen.
Pimeässä värit erottuvat heikommin siis kaikilla ihmisillä. Hämäränäkökin on kuitenkin osin myös yksilöllistä eli kaikki eivät näe hämärässäkään samalla tavalla.
