Mitä optisella alalla on tapahtunut viime vuosina?

Osta piilolinssit netistä!

Jättivalikoima piilolinssejä ja nopea toimitus. 97% tilauksista lähtee saman päivän aikana, kun ne on tehty.

Alensa.fi

Blogin uudelleen avaamisen yhteydessä lupasin kirjoittaa optisella alalla viime vuosina tapahtuneista muutoksista.

Mielestäni merkittävin muutos näin alan ammattilaisen silmin on ollut optikko ja optometristi -nimikkeiden käyttö. Tässä kirjoituksessa kerron ajatuksiani näistä nimikkeistä samoin kuin alalla jatkuvasta ketjuuntumisesta.

Optikko vai optometristi

Syksyllä 2017 Optometrian Eettinen Neuvosto ohjeisti Valviran ohjauksen pohjalta erilaisten nimikkeiden käytöstä. Tavoitteena oli, että Suomessakin noudatettaisiin Maailman Terveysjärjestön WHO:n alajärjestön World Council of Optometryn osaamisluokituksen mukaisia nimikkeitä.

Jatkossa alalla työskentelee ”optikoita” kolmella eri nimityksellä.

Optometristi, laillistettu optikko

Optometristi, laillistettu optikko –nimikettä käyttävät seuraavat ammattilaiset.

  • Uudenmallisen ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet optometristit.
  • Vanhanmallisen ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet optometristit, jotka ovat lisäksi suorittaneet rajoitettuun lääkkeen määräämisoikeuteen johtava lisäkoulutuksen.
  • Opistotason optikkokoulutuksen suorittaneet, jotka ovat lisäksi suorittaneet rajoitettuun lääkkeen määräämisoikeuteen johtavan lisäkoulutuksen.

Laillistettu optikko

Laillistettu optikko on optikko, joka on suorittanut opistotason optikkokoulutuksen, mutta ei ole suorittanut rajoitettuun lääkkeen määräämisoikeuteen johtavaa lisäkoulutusta.

Optikko, optometristi AMK

Optikko, optometristi AMK on suorittanut tutkintonsa ammattikorkeakoulussa vanhanmallisena, eli koulutus ei ole sisältänyt lääkeaineoikeuksia.

Tällä hetkellä kuitenkin alalla käytetään edelleen yleisesti optikko-nimikettä, vaikka kyseessä olisikin optometristi. Esimerkiksi monessa nimikyltissä lukee edelleen optikko, vaikka sen kantaja olisikin optometristi.

Sama ammatti mutta eri oikeudet

Laki terveydenhuollon ammattilaisista määrittää, että kaikki laillistetut optikot harjoittavat samaa ammattia. Optometristillä on kuitenkin laajemmat oikeudet silmän terveystutkimuksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että optometristi saa käyttää tutkimuksissaan tiettyjä lääkeaineita.

Aikanaan muutos aiheutti optisella alalla keskustelua siitä jakaako tämä optikot kahteen kastiin ja vaikuttaako tämä esimerkiksi optikoiden työllistymiseen optometristeihin verrattuna.

Ainakin omassa arjessa optikot ja optometristit tekevät sulassa sovussa työtään rinnakkain. Esimerkiksi pikaisella katsauksella yhdelläkään isolla optikkoliikeketjulla ei ollut sivuilla eritelty optikon tai optometristin näöntutkimuksia.

Ala tulee kuitenkin muuttumaan todennäköisesti tulevina vuosina niin, että työnantajat palkkaavat mieluummin optometristin kuin optikon.

Ainakaan vielä kukaan asiakas ei ole kysynyt olenko optikko vai optometristi, mutta ehkä sekin aika joskus tulee.

Ketjuuntuminen

Toinen alan ammattilaisen silmin mielenkiintoinen asia on ketjuuntuminen eli nykyään yhä useampi optikkoliike kuuluu johonkin isoista ketjuista. Luonnollisesti tämä muutos ei ole kuitenkaan alkanut viimeisten vuosien aikana, vaan on seurausta pidemmästä kehityksestä.

Nykyään Instru Optiikka, Silmäasema ja Specsavers ovat suurimmat optikkoliikeketjut Suomessa. Instru Optiikka, jonka brändejä ovat Instrumentarium, Nissen ja Keops, on markkinajohtaja reilulla 37% osuudella koko alan liikevaihdosta. Seuraavana tulevat Silmäasema noin 27% osuudella ja Specsavers noin 14% osuudella. Fenno Optiikan ja Synsamin osuus on yhteensä 10 prosentin luokkaa.

Loput reilu 10% liikevaihdosta tulee ketjuun kuulumattomista liikkeistä tai verkkokaupoista. Tämä luku oli noin 10 vuotta sitten vielä noin 20%.

Kaikkinensa Suomessa on hieman vajaa 700 optikkoliikettä.

Kaikkiaan ketjuuntuminen on hyvin luonnollinen ilmiö, mutta en osaa pitää sitä pelkästään positiivisena asiana. Tietyllä tavalla arvostan itse omaleimaisia liikkeitä, eivätkä ketjujen liikkeet edusta näitä.

Lisäksi isot ketjut eivät välttämättä ota valikoimaan pienille kohderyhmille suunnattuja tuotteita tai palveluita. Yksityisillä liikkeilläkään ei luonnollisesti löydy kaikkea varastosta, mutta osaa tuotteista voi tilata vapaammin asiakkaan tarpeen perusteella. Ketjussa työskennellessä tilauskanavat ovat hyvin tarkkaan määritelty.

Alalla on tapahtunut siis paljon ja varmasti jatkossakin vain muutos on pysyvää.

Muut kirjoitukset samasta aiheesta

Kysy optisen alan ammattilaisilta

Blogissa kerrotaan näkemiseen liittyvistä asioista ja vastataan lukijoiden kysymyksiin. Tähän mennessä olemme vastanneet noin 1 000 kysymykseen. Kysymyksesi voit lähettää täältä tai kommentoida aiheeseen liittyvää kirjoitusta.


Lähetä kysymys optikolle täältä
Piilolinssioptikko Facebookissa
Piilolinssioptikko Google+:ssa

Jätä kysymys tai kommentti

*