Hämäränäkö

Tilaa piilolinssit tai aurinkolasit Lensonilta

Nopea toimitus - Aina edulliset hinnat - Ilmainen palautus

Tilaa nyt Lensonilta

Suomessa hämärää ja pimeää aikaa riittää, kiitos pitkän talven ja syksyn. Tällöin hämäränäkö nousee usein esille keskusteluissa asiakkaiden kanssa.

Hämäränäöllä tarkoitetaan ihmisen kykyä nähdä hämärässä ja sitä kuinka nopeasti silmä tottuu erilaisiin valaistusolosuhteisiin. Ihmisen hämäränäkö ja kontrastiherkkyys eli kyky havaita harmaan eri sävyjä toisistaan kulkevat käsi kädessä.

Silmä tottuu erilaisiin valaistusolosuhteisiin, mutta tämä tottuminen ei tapahdu välittömästi olosuhteiden vaihtuessa. Pimeästä tai hämärästä kirkkaaseen siirtyessä mukautuminen tapahtuu varsin nopeasti eli noin minuutissa. Vastaavasti kirkkaasta hämärään mennessä täydellinen sopeutuminen kestää jopa 20-30 minuuttia.

Joissain tehtävissä tämä hämärän menemisen sopeutuminen tulee huomioida. Esimerkiksi armeijassa parivartioita kuulemma vaihdetaan siten, että toinen vartiossa oleva on ollut pimeällä ulkona aina puoli tuntia toisen parin tullessa vartioon.

Hämäränäön tutkiminen

Hämäränäköä tutkitaan oman kokemukseni perusteella harvoin optikkoliikkeen tai silmälääkärin niin sanotussa perustutkimuksessa.

Viitteitä hämäränäön heikkoudesta saadaan kontrastiherkkyyden mittaukseen suunnitetuilla testeillä. Tällaisessa testissä verrataan kahden pinnan välistä tummuuseroa, eli kontrastia. Mikäli henkilö kärsii heikosta hämäränäöstä, näkyy se yleensä myös tässä testissä. Tällaisia testitauluja löytyy aikakin osasta optikkoliikkeistä ja silmälääkärin vastaanotoista. Ne eivät ole aikaisemmin olleet kuitenkaan kovin aktiivisessa käytössä.

Käsittääkseni kun hämäränäköä aletaan tutkia, on tutkittavalla henkilöllä yleensä todettu jokin hämäränäköä heikentävä sairaus tai hän tarvitsee esimerkiksi työssään hyvää hämäränäköä. Nykypäivänä myös ryhmän 2 ajokortin omaavien kontrastinäkö tutkitaan ajokorttitarkastuksissa.

Lisäksi hämäränäköä voidaan tutkia esimerkiksi näkökeskus Visiossa kehitetyllä LIVA-hämäränäkötutkimuksella tai niin sanotulla nyktometrillä.

Hämäränäkökin on yksilöllistä

Samalla tavalla kuin muutenkin näössä on myös hämäränäössä eroa ihmisten kesken. Kaikilla ihmisillä ei ole siis yhtä hyvä hämäränäkö.

Henkilökohtaisten eroavaisuuksien lisäksi hämäränäkö voi heikentyä tai hidastua sairauden tai lääkityksen seurauksena. Itse en tunne kuitenkaan kovin hyvin näitä hämäränäköön vaikuttavia seikkoja. Lukemani perusteella kuitenkin esimerkiksi verkkokalvon sairaudet, kuten retinitis pigmentosa, voivat vaikuttaa hämäränäköön. Lisäksi MS-taudin ensimmäinen oire voi olla hämärässä liikkumisen ongelmat.

Lääkkeistä hämäränäköä voi heikentää esimerkiksi aknen hoidossa käytetty isotretinoiini, jota myydään ainakin kauppanimellä Roaccutan. Myös silmien taittovirhekirurgia voi heikentää hämäränäköä.

Hyvä hämäränäkö on tärkeä ominaisuus liikenteessä

Etenkin liikenteessä hyvä hämäränäkö on tärkeä ominaisuus. Varmasti jokainen syksyllä vesisateessa hämärässä autoa ajanut on huomannut, että esimerkiksi hirviä on vaikea havaita tällaisella säällä.

Mikäli hämäränäkö on normaalia heikompi, voi tällaisessa kelissä ajaminen tuntua aivan mahdottomalta.

Joskus asiakkaat saattavat kertoa näöntarkastuksen yhteydessä, että he eivät tykkää ajaa syksyn hämärissä keleissä. Monesti tämä saattaa olla merkki hämäränäön heikkoudesta, vaikka toki kaikki eivät muutenkaan tykkää ajaa hämärässä tai pimeässä.

Uusissa ajoterveysvaatimuksissa on vaatimukset kontrastinäölle.

Uusissa, vuonna 2012 voimaan astuneissa ajoterveysvaatimuksissa on uutena asiana maininta kontrastinäöstä.

Ykkösryhmän eli esimerkiksi normaalin henkilöautokortin omaavalle ei ole kontrastinäkövaatimuksia.

Ryhmässä 2 kontrastinäkö ei saa olla merkittävästi alentunut. Normaalille kontrastinäölle ei ole olemassa kuitenkaan mitään kansainvälistä standardia.

Kontrastinäköä voidaan tutkia erilaisilla testeillä jotka antavat tuloksen erilaisina arvoina.

Ajoterveysvaatimuksien sovellusohjeissa sanotaan, että kontrastinäön voidaan sanoa olevan merkittävästi alentunut, kun esimerkiksi kontrastin logaritmiarvo on alle 1,3 tai kontrasti arvo on yli 0,05 tai kontrastiprosentti on yli 5%.

Enemmän ajokortin näkövaatimuksista olen kirjoittanut kirjoituksessani Ajokortin näkövaatimukset.

Hämäränäköä ei voida korjata

Hämäränäköä ei voida korjata tai parantaa esimerkiksi leikkauksella. Jonkin verran hämärässä näkemistä voidaan kuitenkin helpottaa keltaisilla tai keltaoransseilla suodatinlaseilla, joiden avulla saadaan lisättyä kontrastia hämärässä. Osalla ihmisistä tämä helpottaa näkemistä hämärässä, mutta ihmeitä tällä ei saada aikaan.

Toki myös normaalin taittovirheen korjaaminen parantaa näöntarkkuutta ja tuo yleensä sitä kautta parannusta myös hämärässä näkemiseen.

Jos hämäränäön heikkous johtuu esimerkiksi harmaakaihista, parantaa kuitenkin kaihileikkaus hämärässä näkemistä.

A-vitamiinia sisältävien porkkanoiden ja mustikoiden syömisestä ei ole ainakaan haittaa, vaikka ei välttämättä myöskään suurta apua:)

Kirjoitus on julkaistu 12.9.2010 ja päivitetty 4.6.2014.

Tilaa piilolinssit tai aurinkolasit Lensonilta

Nopea toimitus - Aina edulliset hinnat - Ilmainen palautus

Tilaa nyt Lensonilta

Muut kirjoitukset samasta aiheesta

Kysy optisen alan ammattilaisilta

Blogissa kerrotaan näkemiseen liittyvistä asioista ja vastataan lukijoiden kysymyksiin. Tähän mennessä olemme vastanneet noin 1 000 kysymykseen. Kysymyksesi voit lähettää täältä tai kommentoida aiheeseen liittyvää kirjoitusta.


Lähetä kysymys optikolle täältä
Piilolinssioptikko Facebookissa

Kysymykset, vastaukset ja kommentit

  1. Hanna says

    Ensinnäkin, kiitos oikein mielenkiintoisesta blogista!

    Omalla kohdallani olen useasti miettinut hämäränäköä.

    Olen terve (ei lääkityksiä, ei sairauksia), 30-vuotias ja hieman likinäköinen (laseissa miinusta noin yhden dioptrian luokkaa).

    Kirkkaalla pärjään periaatteessa ihan melko hyvin ilman lasejakin. Tosin käytän laseja aika paljon, koska maailma kyllä kirkastuu niillä olennaisesti. Mutta olen huomannut, että hämärässä silmälasit parantavat näkökykyäni huomattavasti enemmän kuin päiväsaikaan. Siis toisin sanoen, tuntuu että hämärällä näkökykyni on enemmän riippuvainen lasikorjauksesta. Ajokorttia minulla ei ole, mutta olen huomannut että pimeällä en todellakaan uskaltaisi ajaa polkupyörällä ilman laseja vaikka kirkkaaseen aikaan se ei ole ongelma.

    Onko tällainen ilmiö ihan normaalia silmän toimintaa? Vai onko mahdollista, että hämäränäkökykyni olisi mahdollisesti alentunut?

    • Hei Hanna!
      Mukava kuulla, että olet tykännyt blogistani.

      Valaistus vaikuttaa valtavan paljon näkemiseen. Luonnollisesti hämärässä valaistuksessa kuka tahansa meistä näkee huonommin kuin kirkkaassa päivän valossa. Samalla tavalla likinäköinen näkee hämärässä huonommin.

      Arvoillasi et näe kirkkaassakaan päivänvalossa ihan tarkasti ja hämärässä voimakkuuden tarve korostuu. Osaltaan tähän vaikuttaa hämärässä isompi mustuaisen koko ja sarveiskalvon reuna-alueen voimakkaampi taitto.

      Kertomasi perusteella se, että koet silmälasien parantavan näkökykyä hämärässä tavallista enemmän kuulostaa normaalilta. Varmaa vastausta en voi tähän kuitenkaan antaa näin netin välityksellä.

      Osa likinäköisistä asiakkaista hankkii autolla ajamiseen erilliset ajolasit tai käyttää silmälaseja pelkästään hämärään aikaan ajaessa. Erillisissä ajolaseissa voi olla hieman ylikorjausta yleislaseihin verrattuna.

      Toki joskus hämärässä näkemistä voi heikentää eräät silmäsairaudet tai yleissairaudet.

      Oletko käynyt milloin viimeksi näöntarkastuksessa? Ainakin osassa optikkoliikkeistä löytyy kontrastinäkötestejä, jotka antavat viitteitä hämäränäöstä. Lisäksi myös silmälääkärit voivat toki tehdä kontrastinäkötestejä.

  2. Hanna says

    Hei ja kiitos vastauksesta!

    Kävin itseasiassa juuri pari viikkoa sitten näöntarkastuksessa. Tarkoitukseni oli kysäistä tästä asiasta optikolta, mutta se pääsi unohtumaan. Kiva, että sain tätä kautta kuitenkin vähän tietoa tästä “ilmiöstä”, mikä omalla kohdallani on varmaankin sitten ihan normaalia silmän toimintaa. Näen hämärässä kuitenkin mielestäni ihan riittävän hyvin, kunhan on lasit päässä… 🙂

    Ehkä kysäisen asiasta kuitenkin optikoltani sitten joskus, kun seuraavaksi näöntarkastukseen menen. Ihan noin mielenkiinnosta.